Agents

 Agents on yhtyeenä hieman poikkeava omassa musiikki diggailussa tyylien suhteen. Agents on kaiketi luokiteltu schlageriksi tai tanssimusiikiksi, vaikka kyllähän se rock and roll taipuu heiltä hienosti myös. Ja en tiedä tuosta luokittelusta oikeastaan, mutta hienosti yhtye on soinut aina. Aika usein kuitenkin juuri Agents ilmestyy levylautaselle. Kajarit ulos ja volyymit kohdilleen. Soi muuten kohtalaisen hienosti kesäyössä!

 Agents on ollut 80-luvun puolivälistä alkaen diggailun kohde ja yksi vaikuttavimmista liveyhtyeistä, mitä itse olen nähnyt ja kokenut. Tuohon aikaan näin ensimmäisen kerran livenä yhtyeen ja solistina oli silloin Topi. Kesäinen kohtaaminen tapahtui Pihtiputaalla. Aurinko paistoi ja juhlakansa oli hilpeällä päällä. Näille festareille mentiin pääasiassa katsomaan muita yhtyeitä. Yhtyeen Besame Mucho-levy oli juuri ilmestynyt tuolloin ja sen vaikutuksesta oli myös yhtye koettava livenä. Juhla-alueen sivulavalla Sorsakoski ja Agents avasivat hanan, joka vuotaa edelleen. Go Go-tytöt vielä lisänä tähän settiin, toivat Suomen suveen, just sen mitä kesältä haluaa. Pulliaisen soitto vei kappaleet tyylikkään eleettömästi ihoon kiinni. Siinä oli jotain isoa! Olikohan Topi ja Agents kuitenkin tuon viikonlopun pääesiintyjä. Ulkomaalaisten yhtyeiden lista oli jo kohtalaisen mainio. Hoodoo Gurus, Smack, New Model Army, Blasters, Los Lobos. Agents kohtaamisista, toinen ja yksi hienoimmista oli Valkeakosken Koivu ja Tähti-festareilla, jolloin he komppasivat Link Wraytä.

Levyjä on kertynyt eri solistien kanssa Agentsilta useampia. Kuitenkin yksi yhteistyö on jäänyt itselläni hieman paitsioon. En tiedä miksi Kääriäisen aikaisella Agents on käynyt niin? Vain yksi cd löytyy.. 'it's allright'. Miehellä on aivan törkeän hieno laulu soundi! Ja sitä paitsi jo Freddie Falcon osoitti, että oikealla polulla mennään. Kaivakaa vaikka hänen esittämä Baby Blue esiin. (J. Kääriäinen esiintyi aiemmin F. Falcon nimellä). Sillä aikaa meikäläinen yrittää kaivaa Kääriäisen ja Agentsin levyjä esiin.

Parasta kesään! 

Mä puita uitin, tanssin päällä tukkien. 

#agents, #kaariainen

Luontokeskus

Käytiin eilen tutustumassa luontoon. Seinäkyltti kertoi Suomen suurimman villieläimen painoksi jopa 800 kg. Seinällä oli myös 1:1 kuva metsän herrasta. Kokoa on! Vertailin mielessäni oman kuvan siihen viereen. Noin 9 meikäläistä niin olisi vaaka tasapainossa. Molemmat kasvissyöjiä 😊

Jo pelkkä metsäilman hengittäminen edistää terveyttämme kertoivat siellä ja että luonnossa kannattaa virkistäytyä. 'Ladattiin aivoja'-näyttelyssä, nappia painamalla luonto saapui päällesi metsän tuoksun muodossa. Oli tuoksua ja jotain märkääkin, kannattaa kokeilla! Ja ei ainuttakaan hyttystä koko aikana.

#haltia 

Huomenna vois mennä metsään 🌴🌱🌲🍄

Kirppiskeikkaa

 Kesät on aina mielenkiintoista aikaa kirppari könyämisen suhteen. Ilmeisesti ihmisillä on tarve putsata kulmiaan, sekä kaappejaan ja laittaa tavaraa jakoon kirppareille kun ovat päässeet lomailemaan. Mielenkiintoisia löytöjä sattuu hyvällä tuurilla eteen aina silloin tällöin. Aika usein kuitenkin jos pelkästään levyn metsästyksestä on kyse, olen poistunut kirpparilta tyhjin käsin. Tänään kuitenkin natsasi ja ihan edullisella setillä poistui hikinen matkaaja Porvoolaiselta kirpparilla mukana hyvä setti ja hyväkuntoista levyä. Kirpputori-loosi oli poikkeuksellisen tyylikäs. Siinä oli kokoa kuin paremmassa levykaupassa ja levyt olivat hyvällä selauskorkeudella (huonopolviset tietää, mitä tarkoitan). Ei tungosta ja mainiosti valaistu. Levyjä oli tarjolla tyylien puolesta laidasta laitaan ja uutta juuri ilmestynyttä korkkaamattomia levyäkin kohtalaisen paljon. Muunmuassa Mike Monroen ja The Hellacoptersin uutuudet tarjolla. Tänne tämä levykauppa on näköjään nykyään siirtynyt. Ei tarvita myyjää, eikä omia tiloja. Oma levynippu oli todella Paisley Underground painotteinen pino Lp-levyjä(kuva) ja yksi CD, mikä poikkesi musiikin tyylin suhteen. Cd oli Lords Of Altamont kakkos-cd Lords Have Mercy. 

Jim Jones Revue

 What is This! In my Hand! Nyt on kundeilla iskut kohdillaan. Hiki tulee pelkästään kuunnellessa menoa. Jos yhdellä kappaleella pitäisi kertoa mistä on rock and rollissa kyse, voisi Princess and Frog olla varsin kelpo valinta kertomaan tarinaa. 

#jimjones, #jimjonesrevue

Kesämusaa

 Hyvää Kesää kaikille!

Klikkaa kesämusiikit

tai

youtube

Atomic Swing

 Maailman Tuntemattomin ja samalla kuitenkin maailman Tyylikkäin yhtye. Ruotsalainen Atomic Swing julkaisi 90-luvun alussa ensimmäisen levynsä, joka kilahti samalla parhaiden debyytti-albumien listalla varsin korkealle. Koko levylle ei mahdu ainuttakaan täytebiisiä ja groove on kohdallaan ensimmäisestä iskusta levyn loppuun. Ainoana moitteena oli levyn julkaisusta, että sitä ei tullut vinyyli versiona silloin. Tämä asia kyllä korjattiin mutta vasta vuonna 2016, jolloin Sonet julkaisi yhtyeen kaksi ensimmäistä vinyylikiekkona. Yhtyeen soundimaailma on kyllä niin omanlaatuinen, että se tunnistettavissa aina. Kappaleiden rakenteet kuulostavat jotenkin niin helpoilta, että niiden kauneutta on vaikea ymmärtää. Kappaleita kasaavalla yhtyeen nokkamiehellä Niklas Friskillä on arvatenkin isosti vaikutusta asiaan. Yhtyeen viimeinen kokopitkä julkaisu on käsittääkseni Broken Habanas, jonka itse asiassa löysin vasta äskettäinen. Eipä ole groove kadonnut tälläkään levyllä, joka julkaistiin 2006. Hienoja vetoja kaikki kymmenen kappaletta! Vuonna 2021 ilmestyi viisi kappaletta sisältävä Sing Back The Light. Eipä ole vielä tullut vastaan. Suomessakin useasti yhtye käynyt keikoilla, mutta onnistuneesti on tullut nämä live aktit missattua. Huhuja hulluista Tavastian keikoista korviin on kyllä kantautunut. YouTubesta löytyy mielenkiintoisia katusoittopätkiä Helsingin Esplanadilta. 

Tässä näytteenä yhtyeen Broken Habanas-levyltä Lovin' out Of Nothing.

Konsta, Kusti & Faarao

 Perinnemusiikki voi parhaimmillaan olla varsin ponteva raketti kultturellisiin nautintoihin, hetki joka poksahtaa missä päin maailmaa roihuen isosti ja levittäen mielihyvää kuulijaan.

Perinnemusiikki on sen verran laaja käsite, että sitä voisi avata tässä. En kuitenkaan edes yritä, enkä osaa. Vastuu siitä siirtyy kuulijalle, joka muodostaa mielipiteen aivan varmasti. Mutta kaikilla yhteisöillä on kaiketi perinteet, niin kauan kuin toimintaa on olemassa ja senkin jälkeen.

 En ostohetkellä ollut niin tietoisessa tilassa, että olisin ollut ostamassa juuri perinnemusiikkia. Sitä tämä kuitenkin on ja aivan omalla twistillä. Ostopäätös syntyi ensimmäiseksi ihan visuaalisen pommin myötä. Kansitaide on vertaansa vaille huippu, kuin kevyesti itäblokin suuntaan viitteitä antava painiottelun mainos, jossa kaikki ei aina välttämättä mene nappiin. Levyn äänimaisema vie mielen jonnekin missä suopursu tuoksuu ja lavatanssit on lähtenyt lapasesta. Laulaja on kuukahtanut kuusenkerkkäisen puun alle yhtyeen hoitaessa hommat ilman häntä. Hommat hoituu tyylikkäästi. Itse asiassa saman kaltaisen fiiliksen loi taannoin mystinen El Primitivo.  Mistä nämä ihmetykset nousee? Ovat liikkeellä kuitenkin ja en todellakaan halua kohdata Faaraota ilman esittelyä. Viisi tähteä! Olen fani...