Säröä, Sulosointuja ja Harmoniaa. Kosketuksia musiikin ihmemaailmasta vuosien varrelta tähän päivään. Hurmoshenkisiä tapahtumia on matkalle sattunut ja vinyylille tallennettu äänimaisema on vain lisännyt hurmosta. Erään musiikkidiggarin kirjoituksia rakkaudesta musiikkiin. Tietyllä varauksella mennään ja polku on omanlainen. Kiirettä ei ole ja aiheen sivussa jotain muutakin hörinää 💛⚓⌛🎵🎶🎸⏯💛🔔🔊🎶 The train kept-a-rollin' all Night Long with snowmoskiitto
2024-07-13
Goblin Shark - Mumbai Mama
2022-06-10
Konsta, Kusti & Faarao
Perinnemusiikki voi parhaimmillaan olla varsin ponteva raketti kultturellisiin nautintoihin, hetki joka poksahtaa missä päin maailmaa roihuen isosti ja levittäen mielihyvää kuulijaan.
Perinnemusiikki on sen verran laaja käsite, että sitä voisi avata tässä. En kuitenkaan edes yritä, enkä osaa. Vastuu siitä siirtyy kuulijalle, joka muodostaa mielipiteen aivan varmasti. Mutta kaikilla yhteisöillä on kaiketi perinteet, niin kauan kuin toimintaa on olemassa ja senkin jälkeen.
En ostohetkellä ollut niin tietoisessa tilassa, että olisin ollut ostamassa juuri perinnemusiikkia. Sitä tämä kuitenkin on ja aivan omalla twistillä. Ostopäätös syntyi ensimmäiseksi ihan visuaalisen pommin myötä. Kansitaide on vertaansa vaille huippu, kuin kevyesti itäblokin suuntaan viitteitä antava painiottelun mainos, jossa kaikki ei aina välttämättä mene nappiin. Levyn äänimaisema vie mielen jonnekin missä suopursu tuoksuu ja lavatanssit on lähtenyt lapasesta. Laulaja on kuukahtanut kuusenkerkkäisen puun alle yhtyeen hoitaessa hommat ilman häntä. Hommat hoituu tyylikkäästi. Itse asiassa saman kaltaisen fiiliksen loi taannoin mystinen El Primitivo. Mistä nämä ihmetykset nousee? Ovat liikkeellä kuitenkin ja en todellakaan halua kohdata Faaraota ilman esittelyä. Viisi tähteä! Olen fani...