The Wild Angels - Jäätävä livekokemus

Vuosi 1980 tuli ostettua elämäni ensimmäinen vinyylilevy, sen lisäksi samana vuonna tuli nähtyä ensimmäisen ulkomainen artisti. Helmikuussa poljin fillarilla spittarit ojossa jäätävän kylmässä talvisäässä kohti paikallista tanssipaikkaa, jossa sinä iltana esiintyisi brittiläinen rock-yhtye The Wild Angels. Tapahtumaan olin varautunut jo aiemmin ostamalla heidän Rock The Joint-kasetin tavaratalo Anttilan kasettihyllystä. Levyähän tietenkään ei ollut, koska myös levari oli tuolloin vasta hankintalistalla. Itse keikkapäivää ei muistin kapasiteetti muistanut, mutta kotoa löytynyt lehtileike oli tallennettuna. Muistin vain, että kylmää oli ja polkupyörällä menin keikkapaikalle, joka sijaitsi reilun viiden kilometrin päässä lähellä kaupungin rajaa. Paikka oli Ooperi.

 Keikasta muistikuvat ovat varsin hatarat. Mieleen on jäänyt simppeli rokettirolli & piano?! Yhtyeen jäsenet oli pelottavan näköiset rokuja nahkatakeissaan, jotka näyttivät tosiaan Äijiltä. No, keikasta on aikaa tähän päivään noin 37 vuotta, joten annan itselleni anteeksi utuisen muistikuvan.
Näin jälkikäteen todettuna kohtalaisen kova avaus live-kokemuksena.
Kuunnelkaapas vaikka heidän versio Brand New Cadillacista, vaikka YouTubesta, cd:ltä tai vinyyliltä jos sellainen jostain löytyy! Killer!
Ensimmäinen ulkomaan akti tuli nähtyä ja siitä oli hyvä jatkaa.

       Wild Angels-Rockin' the Joint suomijulkaisu

#wildangels

Gene Vincent With The Blue Caps - Record Date

Kirjoittelun (blogi) lähtökohta oli ja on yksinkertaisesti rakkaus musiikkiin. Tarkoitus olisi kirjoitella itselle tärkeistä musiikkiin liittyvistä asioista, sekä eri aikakausien yhtyeistä ja ehkäpä myös joistain muustakin mitä on jäänyt mieleen matkan aikana. Lähtökohtana kuitenkin kirjoittaa levyistä, jotka pyörivät soittimessa nopeudella 33 1/3 ja 45 rpm, joissa on yleensä ura mistä ääni muodostuu neulan vaikutuksella. Vinyyli romantiikkaa siis. En arvostele, vaan ihan omia fiiliksiä musiikista ja hetkistä kirjoitan, jossa ja kun ammattitaito ei arvostelevaan kirjoitteluun riitä.

Putkiradio Schaub Lorenz alkuaikojen taajuudella

Omakohtainen kiinnostus musiikin koukeroista alkoi Radio Luxemburgin kuuntelulla 1970-luvun puolivälin tienoolla. Radiosta kuulemma saattoi silloin tällöin kuulla jotain mielenkiintoista. Näin isot pojat silloin väittivät ja oikeassa olivat. Ensimmäiset omat musanauhoitukset tein ITT-merkkisellä mankalla, josta sen ajan hitit tallennettiin C-kasetille irtomikillä ja kanava oli juuri tuo mainittu Radio Luxemburg. Koko nauhoituksen ajan ääntä ei saanut pitää, koska kaikki tallentui 😃 

Sen verran vakavaa puuha se oli reilu 10-vuotiaalle naskalille, että kasettien kannet numeroitiin maalaamalla ja ne aseteltiin siististi riviin kirjahyllyyn. Veikkaisin, että vastaavanlaisia kylähulluja on löytynyt Suomen niemen kamaralta muitakin, jokainen omalla tavallaan. Musiikilla tai ilman omassa pikku lokerossa. Keep on, Keep in on!

Musiikki kuuluu, joka hetkessä ja se nostattaa tunteita, sekä mielipiteitä. Se ei petä koskaan, vaan se antaa aina kaikkensa. Siitä keskustellaan ja väitellään lapsenomaisella tarkkuudella, mutta aina se on läsnä.
Toisinaan on vaikea ymmärtää toisen musiikkimakua, koska juuri se oma on sitä parasta 😎...ja aika usein huomaa, että olen mielipiteeni kanssa kovinkin yksin...poikkeuksiakin tietenkin löytyy, joskus.

Mutta, joka tapauksessa tässä omilla pikku säästöillä ostettu ensimmäinen vinyylilevyni.

Gene Vincent With The Blue Caps - Record Date

 Saadessani levysoittimen (Pioneer stereo-yhdistelmä) vuonna 1980 joululahjaksi olin 16-vuotias. Kokonaisuuteen kuului Levysoitin, Radio, Tupla-dekki kasettisoitin ja Vahvistin. Tämä kokonaisuus pakattiin omaan Räkkiin, jonka alaosassa oli tilaa ehkä noin viidellekymmenelle vinyylilevylle. Aatto meni "räkkiä" kootessa ja seuraavaa arkipäivää odotellessa, että pääsisi kauppaan hakemaan vinyyliä lautaselle. Isältä ruinasin autokyydin silloisen kylän parhaaseen levykauppaan. Kauppoja missä levyjä oli siihen aikaan myynnissä oli kaupungissa siihen aikaan kaksi kappaletta! Musiikkikellari ja Tunnus Musiikki, ellei Anttilan ja Centrumin mainioita levyhyllyjä lasketa. Levy kuitenkin löytyi nopeasti ja juostessa takaisin autolle tietenkin kaaduin niin, että levyn kansi taittui sen verran pahasti, että tämä levy on päivitetty myöhemmin uudella versiolla. Olihan tässä vaiheessa jo kiire, koska olin pahasti myöhässä tästä uudesta maailmasta. Tämä ostettu levy oli ilmestynyt ensi kerran jo vuonna 1958. Mistä muusta olin jäänyt paitsi? Toisaalta, eihän siitä ollut aikaa kuin about 20 vuotta kun originaali ilmestyi, mikä silloin tuntui ikuisuudelta. Onhan tuosta omasta levyn ostosta kulunut jo lähes neljäkymmentä vuotta. uhhuh.. Niin se hyvä musiikki elää ja tukka harvenee.

"In this rockin' new album, Gene Vincent proves himself
the most versatile young singer-entertainer of the day...
That's the way it goes through this whole
dynamic album--one change of pace after another."

Kotiin päästyäni virrat päälle ja levy lautaselle. Neulan laskeuduttua vinyylin uralle olin koukussa. Ensimmäinen raita, toinen, kolmas ja niin edelleen. Puuttuva palanen elämässä oli löytynyt. Siinä hetkessä tapahtui jotain, mistä en ole vielä tänä päivänäkään toipunut. Millään muulla järkevällä tai järjettömällä ei ollut sijaa tuohon hetkeen. Gene oli kunkku ja Bändi soitti Five feet of lovin, Summertime, Git it ja se kuullosti just siltä, että ne soitti vain minulle. Olin rakastunut!

Ensimmäinen levyni ja matka jatkuu. Onnistuneet treffit on siis ollut levyn nimenkin perusteella 👍 !

#ekalevy, #genevincent, #recorddate