Mietin, onko raunioitunut linna tarpeeksi kiinnostava kohde, johon voisi uhrata yhden kauniin kesäpäivän. Asiaa pohdittuani hetkisen ja hieman historiaa tutkien, kaivoin auton avaimet esiin ja perheen pienimuotoinen delegaatio suuntasi auringon paisteessa kohti Raaseporin linnaa.
Jos linnan historia kertoo, että se on hylätty noin kolmeksisadaksi vuodeksi olutkellarin romahdettua, on kohde jo pelkästään sen perusteella nähtävä ja koettava. Olut ollut näköjään kohtalaisen tärkeässä asemassa linnan pyörityksessä ja pitäähän tärkeän asia vuoksi kunnon suoja rakentaa.
 |
Tuliaiset. Tehty vanhalla reseptillä
mitä linnassa käytettiin.
|
 |
Vanhan panimon ja
asevaraston jäänteitä
|
 |
| Kellaria |
Linnaa oli valeltu oluella ja massiiviset kuulat oli raapineet sen pintoja ajan saatossa. Hylkäämistä mietittiin ja niin se tapahtuikin 1550 luvun lopussa. Se unohdettiin vuosiksi oman onnensa nojaan, kunnes kiinnostus sitä kohtaan heräsi ja sitä alettiin restauroida 1800-luvun lopulla.
Erittäin hieno vierailukohde tänäkin päivänä. Linnan lisäksi alueella paljon pientä katsottavaa. Linnan pihalta lähtevä Lemmenpolku vie talomuseo Forngårdenin pihaan, jossa kannattaa myös poiketa. Toinen polku mutkittelee Snappertunan kirkonkylään, jossa vanhaa kirkonkylän raittia ympäröi 1700 ja 1800 luvun rakenteita. Nähtiin raitilla muitakin, yksi vanhempi herrasmies koiran kanssa.
  |
Forngårdenin talomuseo
|
 |
| Forngården toilet |
 |
| Forngården |
Paluumatkalla köröteltiin vielä Fagervikin rautaruukin ohi, jonne palataan vielä tänä kesänä. Ehkä myös linnakeikkakin tehdään uusiksi.
Mukavaa kesän jatkoa!