Muistan kun olimme kaverin kanssa veneilemässä saaristossa nuorena poikana. C-kasetille oli nauhoitettu Shakin' All Over-levy kokonaisuudessaan, jota kuuntelimme niin pitkään kun pattereissa virtaa riitti. Jotenkin tuolla reissulla yhdistyivät merellinen ympäristö ja musiikin tuoma tunne, joka oli niin voimallista, että polttomerkintä Rock and Rollista oli tatuoitu viimeistään tuolla saarikeikalla.
Ilta alkoi tulla hiljakseen päätökseen ja meri alkoi näyttää jäätävän tyyneltä tuona iltana. Se oli täysin tyyni, tuuli oli kadonnut jonnekin. Aurinko upposi mereen kauempana. Nuotion liekit tuntuivat polttavan kasvot vereslihalle, kun lyhyen kepin päässä pyörivä makkara käristyi mustaksi.
Ilta alkoi tulla hiljakseen päätökseen ja meri alkoi näyttää jäätävän tyyneltä tuona iltana. Se oli täysin tyyni, tuuli oli kadonnut jonnekin. Aurinko upposi mereen kauempana. Nuotion liekit tuntuivat polttavan kasvot vereslihalle, kun lyhyen kepin päässä pyörivä makkara käristyi mustaksi.
Koko saarella ei ollut muita elollisia kuin me ja Johnny Kidd. Kun mankalta kuuluva musiikki täytti ympäristön, teki se hetkestä ainutlaatuisen. Nuotion puita kerätessä hieman kauempana, kantautui Johnny Kiddin laulu pitkin suolaveden nuolemia rantakallioita. Tuossa hetkessä oli jotain maagista, joka jätti jäljen retkeilijän sieluun. Johnnyn laulussa oli jotain surullista ja isoa. Rantakalliolla astellessa on jäänyt mieliin Johnnyn lauluäänen lisäksi yhtyeen taustakuorot. Biisi oli "I Want That", jossa kuulasääniset, ellei jopa naakkamaiset taustalaulajatteret nostatti ihon kananlihalle ja se saksofoni-soolo lopussa kruunaa tuon kaiken.
Kuitenkin ihan ykkönen levyltä oli "Restless". Klassikko kappale edelleen ja kuten koko levy. Taidettiin elää vielä 70-luvun loppua tai ehkä 80-81. Lopulta keitimme pannukahvit ja ihmeteltiin sitä hiljaisuutta, kun patterit oli down. Hyppäsimme takaisin puuveneeseen ja käynnistimme Wickströmin keskimoottorin. Paluumatka takaisin sivistystä kohti. Shakin All Over!
#johnnykiddandthepirates, #johnnykidd, #thepirates
