Aurink☀️ista Kesää Kaikille!
2025-06-09
Käytettyjä levyjä - Some records for sale!
Klikkaa linkistä levy-lista auki / Click on the link to open the record list
🎶🎵🎶🎵🎵🎶☝🎶🎵🎶🎵🎵🎶
2025-06-06
2025-05-17
Jenny Don’t and The Spurs 16.5.2025 Bar Loose, Helsinki
Jenny Don’t And The Spurs tulee Portlandista, missä yhtye sai alkunsa reilut kymmenen vuotta sitten. Samalta alueelta tulee/tuli kaikki Fred Colen projektit, kuten esim mainio Dead Moon. Jenny Don’t muuten taisi heittää ensimmäisen live-esiintymisen juuri Dead Moonin lämppärinä ja taitaa osa yhtyeestä soitella nykyäänkin vielä Toody Colen yhtyeessä. Jenny Don't and the Spurs on parhaillaan isommalla kiertueella ja nyt vuorossa on pohjoismaiden tour ja tänään Bar Loose. Koskaan aiemmin en ole livenä yhtyettä nähnyt, enkä muuten käynyt kyseisessä huvipaikassakaan Bar Loosessa, joten mielenkiinnolla iltaa odottelin. Alkufiiliksiä haettu tämän viikon ajan heidän viimeisimmällä levyllä 'Broken Hearted Blue'.
Grande Ballroom hengessä Annankadulla
Illan varsinaisesta avauksesta vastasi Sörnäinen-yhtye. Tämän yhtyeen musiikki on myös odottanut kohtaamista, koska aiemmin en ollut heiltä kuullut ainuttakaan iskua. Yhtyeen tullessa lavalla, oli kuitenkin jotain tuttua heissä. Viime kesänä Vallilassa tuli todistettua Black Magic Six keikkaa ja tässä taitaa olla se yhteys. Sörnäinen soi kauniin vaarallisesti ja sanoissa oli murhaa. Käsittääkseni heiltä ilmestynyt vasta yksi julkaisu. Seurataan.
Illan avausraita
Jenny Don't and the Spurs yhtyeen kohdalla mainitaan Country Cowpunk ja varmaan tuohon nimikkeen alle heidän musiikki asettuukin. Joka tapauksessa yhtye astui lavalle tyylikkäästi. Kuuleman mukaan Jenny myös ompelee omat esiintymisasunsa! Jenny hyppäsi lavalle lähes suoraan myyntitiskiltä ja homma laitettiin kasaan uusimman levyn ’Flyin High’ kappaleella. Täytyy sanoa että ei kyllä liian usein kuule tällaisia upeita kitaraniskuja ja kaikuja, mitä yhtye loi illan aikana ja varsinkin kitaristi Christopher March. Lavan toisella laidalla paksumpia kieliä käsitteli Kelly Halliburton luoden oman osuutensa varsin vakuuttavalla vakavuudella. Tahdin naulasi rummuissa Buddy Weeks. Koko kokonaisuuden nosti erittäin raikkaaksi Jenny Connorsin laulu, josta ei voinut olla pitämättä. Musiikissa on perinnettä, mutta se hoidetaan omalla tyylillä ja hyvä niin. Yhtyeen lähes kaikki kappaleet ovat omia, paria poikkeusta lukuunottamatta, mikä vain nosti illan viihdearvoa. Eikä nämä poikkeukset setin lopussa olleetkaan mitään täytettä vaan täyttä Dead Moonia. Hieno ilta!
Flying High
Jenny Don't And The Spurs
#jennydontandthespurs
#barloose
2025-05-02
WeeGee, Tapiola - Meteliä ja Meininkiä 2.5.2025
Oudosta kaupunkimaisemastaan tunnettu Espoo esittelee Kulttuurikeskus WeeGeessä musiikki- ja nuorisokulttuuria hienolla näyttelyllä. Näyttely on kasattu Espoolaisten alan harrastajien kanssa ja se tarjoilee erittäin mielenkiintoisen kattauksen, jossa esitellään laajalla skaalalla musiikkihetkiä 70-luvulta tähän päivään. Heti näyttelyalueelle astuttaessa seinätapetti on korvattu sadoilla kaseteilla. Siis C-kaseteilla.
Näytillä on myös vinyylikansien taidetta, joissa paljon mielenkiintoista herkkua. Niin vinyyliseinältä kuin kasettiseinältä löytyi useita suosikkijuttuja. Maalaispoikana sitä en tiennytkään tai ainakaan muistanut, että yksi 80-luvun suosikki yhtyeistä tuli Espoosta. PIM-yhtyeen tytöt aloittivat uransa näköjään Matinkylästä ja Iirislahdesta. Kaikki sinkut edelleen levylaatikossa.
 |
| Espoolaisnuorukainen bassossa |
 |
| The Potatoes yhtyeen kitaristi hieman nuorempana |
The Potatoes
Näyttelyn avajaisten kunniaksi paikalla oli saatu espoolaisnuoriso-orkesteri The Potatoes. Kaverukset ovat kuulemma soittaneet yhdessä erinäisissä kokoonpanoissa vasta 50 vuotta. Ensitapaaminen tapahtui tarhaiässä, jolloin kiinnostuksen kohteena oli kuulemma pienet peltiautot. Yhteiset sävelet on siis hierottu jo hyvissä ajoin ja se myös soitossa kuului. Yhtye tarjoili kaksi settiä iltaan. Molempien settien jälkeen tuli huomattua, että ei tässä sanoja tarvita kun osuu kohdilleen. Varsinkin jälkimmäinen setti vei kyllä kuulijaa. Jos silmät olisi sulkenut, olisin voinut hyvin seistä siellä parhaalla kuuskytluvun festarilla, jossa esitellään miten rytmiryhmä takoo saumattomasti jotain kummallista kasaan. Homma senkun vain parani ennen kuin loppui. Viimeisenä kappaleena ennen encorea painettiin kasaan sellainen coverveto, jota en kyseisestä kappaleesta olisi voinut kuvitella kuulevani. Ylivoimaisesti kovinta, mitä on vähään aikaan lavalla kuullut ja nähnyt. Ja tässäkään sovituksessa ei sanoja tarvittu kun Seven Nation Army vyöryi instrumenttien voimalla kauniisti maaliin. Ja se Stepping Out jyräsi kuin hirvi kehä kakkosella.
Avauskappale 2.5.2025 WeeGee
 |
| Omakustannelehtiä |
 |
| Nuorison valistuskanavat |
 |
| 70's |
 |
| Vinyyliseinä #potatoes, #weegee 🆂🅽🅾🆆🅼🅾🆂🅺🅸🅸🆃🆃🅾 |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)