Onpas hienon kuuloinen Richard Davies And The Dissidents.
Viime vuoden loppuun ilmestynyt julkaisu 'Human Traffic' ja sieltä kappale Long Road.
Mukavaa loppuviikkoa!!
2021-01-07
2021-01-06
Vinyyli pyörii!!
Niin se vaan ihmistä kiinnostaa vielä mekaanisen musiikin kuuntelu. Urasta kuitenkin sorvaantuu aika usein hieno soundi ja tällä kertaa se jyräsi myös cd:n yli ja jatkaa pyörimistään.
Keep on Rockin' We got a Hit Record!
Käyhän tsekkaamassa alla oleva linkki, mitä Billboard-lehti kirjoittaa.
2021-01-05
Records For Sale - Myytävät Levyt
Sivupalkkiin vasemmalle on ilmestynyt myytäviä levyjä. Käy tsekkaamassa alla oleva linkki, jos jotakin mielenkiintoista löytyisi. Päivittelen levyjä aina silloin tällöin.
https://snowmoskiitto.blogspot.com/p/records-for-sale.html
Records for sale have appeared in the sidebar on the left. Check out the link above if you find anything interesting. Will update the records once in a while.
2020-12-21
Vuosi 2020 ja vinyylipyöritykset
Maailma pyllähti maaliskuussa, kun mystinen Covid-19 lähti vyöryämään hullun lailla. Kummallinen pelon ilmapiiri alkoi muodostua ja ihmisten käytöksessä oli havaittavissa pinnan kiristymistä aika nopeasti. Esimerkiksi kaupoissa olen nähnyt jo useampia tiukkasanaisia huuteluja turvaväleistä. Omalle kohdalle on tämä sattunut vasta kuitenkin yhden kerran, kun vanhempi rouva ajoi vaimoni ja minut juustohyllyiltä notkumasta kauemmas. Suomessa kuitenkin ollaan ilmeisen helpolla päästy, mutta tilanne jatkuu edelleen. Rokotteita tulossa kuitenkin nyt. Mitenköhän vuosi 2021 mennään tämän homman kanssa?
Live-keikkoja ei olekaan sitten tämän vuoden aikana tullut todistettua yhtä ainuttakaan kappaletta. Viimeinen keikkamuisto on vuoden 2019 Joulukuulta, jolloin Helsingissä vieraili Tav Falco yhtyeineen. Siis kyllä, vuosi mennyt ilman ainuttakaan kitaran tai rummun iskua. Netistä on tullut muutama streami katsottua, joista yksi johti, jopa levyostoon.
Jos jotain hyvää tästä 2020 kummallisesta ajasta hakee, niin vinyylit ovat saaneet oman ruhtinaallisen aikansa. Levyt ovat pyörineet ahkeraan iltaisin ja joskus jopa työn ohessa, etätyötä tehdessä. Viikonloppuisin niistä ollaan nautittu kylmän juoman ohella. Ja kun vinyyli on vinkunut, on samalla sellaisten ostoksiin löytynyt aikaa. Olkoon tämä sitten se oma panos artisteille, kun keikat ovat aika pahasti pannassa.
Kun tarkastelin mennyttä vuotta tajusin, että en listaamaan ostoja ala. Sen verran korona on vaikuttanut ostojen tiheyteen, että levyjä on ilmestynyt kuunneltavaksi kohtalaiseen tahtiin. Muutama artisti/levy on kuitenkin nostettava ylös hienoutensa ansiosta. Jokunen kauan kadoksissa ollut levy päätyi viimeinkin omalle soittimelle. Sekä tietenkin pieni maininta tämän vuoden aikana julkaistuista prässäyksistä ja niiden tehosta.
Jos vaikka aluksi näistä tämän vuoden uutukaisista muutaman mainitsen, mitkä ovat saaneet kyytiä levylautasella hieman muita enemmän ja ovat kipristelleet kivasti sitä kuuluisaa kanannahkaa.
Ekana tulee mieleen mahtavasti nakuttava ja loppuvuonna hommattu Hi Strung Ramblers kokoelma 'Forever Ramblin'. Nämä tuli joskus Suomessa nähtyä livenäkin, mutta tämä kiekko oli todellakin mieluinen ylläri. Jytä-levyn tekivät voimakaksikko Tek ja Williamson. Levy 'Two To One' on melkoinen rokkimyrsky, joka tuskin kylmenee matkassa ihan äkkiä, jos lainkaan. Kannet ansaitsee myös erikoismaininnan. Robert Gordon pukkasi myös mallikkaan 'Rockabilly For Life'-levyn, missä mukana mielenkiintoisia vierailijoita. Jack Cades julkaisi mielenkiintoisten soundien 'Perfect View'-levyn Beluga Recordsin kautta. Nico Duportal & The Sparks-levy on myös hieno tänä vuonna ulos putkahtanut lätty. Yksi kovimmista oli ja on The Speedways 'Radio Sounds'. Levylle tuntui päättyneen jokaiselle raidalle jonkinlainen hitti-biisi. Alkuvuonna tuli myös ostettua heidän eka levy 'Just Another Regular Summer', joka on myös ihan täyttä dynamiittia. Tyyli heillä on Voimakas Pop. Hieno julkaisu myös James Hunter Six-yhtyeeltä on 'Nick Of Time'. Erittäinkin mielenkiintoinen levy tuli jenkeistä asti, The Blank Tapes ja heidän 'Look Into The Light' on varsin väkevää taontaa, kuten myös samassa sarjassa painiva Tin Horn Prayers ja levy 'Grapple Rails'. Kesällä käsiin saamani Foxhall Stacks on taas osoitus voimapopin toimivuudesta. Aivan upea tuotos on 'The Coming Collapse'. Levyllä yksi suosikki kappaleista tällä hetkellä 'Turntable Exiles'! Upea kokonaisuus on myös The Replacements-yhtyeen 3-lp:n setti 'The Complete Inconcerated-live. Vanhoja helmiä ja hienoilla soundeilla.
Yhteensä about satakunta kokopitkää levyä löysi uuden kodin vuoden aikana niin uusia kuin vanhempia. Alla niistä muutama herkku mainittuna.
- The Blasters - American music
- Richard Hell & The Voidoids - Blank Generation
- The Godfathers - Jukebox Fury
- Jolly Jumpers - Tyrnävä
- Lords Of Gravity -The Curse Of Icarus
- Wade Jackson - W.A.D.E.
- Jackets -Way Out
- Dahlmanns - American Heartbeat
- The Fuzztones - Snake Oil
- Deniz Tek - Mean ol Twister
- Federale - Music from 'La Rayar'
- Dan Stuart with Twin Tones - Marlowe's Revenge
- Nick Lowe - Dig My Mood
- Dave Alvin and Jimmie Dale Gilmore - Downey to Lubbock
- Dave Alvin - Ashgrove
- Grip Weeds - Giants Of The Beach
- DR. Boogie - Gotta ge back to N.Y. City
- Telephone Lovers - Telephone Lovers
- Jeff Dahl - Made In Hawaii
- The Flesh Eaters - Use to be Pretty
- Chuck Mead - Upstair At United
- Ventures - Where The Action Is
- Shane Fenton and The Fentones - I'm a Moody Guy
- Bruce Joyner with The Unknows - Bruce Joyner with The Unknows
- Blue Rodeo - Casino
- Headless Horsemen - Can't Help But The Shake
- Tommy Keene - Song from the Film
- Baseball Project - 3rd
- The Cramps - Psychedelic Jungle
- Psychotic Youth - 21 ja Stereoids Revisited
- The Zodiacs - Hiccup Vaudeville
- Weekend Starts Here - Vol.1 & Vol.2 kokoelmat
- CoolsVille 2 - Kokoelma
- Zulu Bop - kokoelma
- Whack-O-Mania! - kokoelma
Mahtavaa Uutta Vuotta Kaikille,
ketä tänne sitten eksyykin!
Rock On..
♩ ♫♪♬ ⏩🔘⏪ ♪♬♫♪♩
2020-12-04
Tarjosin teetä Allan Globenskylle
 |
| Allan Globensky |
Ensimmäisiä työpaikkani tai itseasiassa taisi olla jopa se ensimmäinen, oli Rauman Lukko. Sopimus oli sorvattu 1+1 mittaisella pahvilla. Työpaikka oli varsin laadukkaassa ympäristössä, nimittäin sen aikaisessa aikuisten jääkiekon SM-sarjassa ja siellä ihan ytimessä.
70-luvun lopulla olimme hyvän kaverini kanssa vastuussa, niin koti, kuin vierailija joukkueiden tarjoilusta ennen pelin alkua ja erätauoilla. Erätauoilla piti molempien joukkueiden kopissa olla tarjolla jokaiselle pelaajalle muki lämmintä teetä, johon oli upotettu sitruunaviipale. Tarjoilu suoritettiin vähintäänkin 20 litran kokoisella alumiinipannulla. Tarjoilu pyrittiin tekemään ennen kun pelaajat saapuvat koppiin, mutta se oli välillä mahdotonta ja homma suoritettiin tällöin pelaajien ollessa jo kopissa, joten sen aikaiset SM-liiga jyrät tuli tavallaan tutuksi. Hauskaa tai outoa tässä oli myös se, että välillä 'joutui' kuulemaan valmentajien palautteet erätauolla kopissa teepannu käsissä. Ei siinä paljon uskaltanut liikahtaa, kun joku sai kuulla kun kunniansa, kun oli mennyt väärillä raiteilla ja ihan väärään suuntaan tai koko joukkue oli.
Ja kun peli kävi kuumaksi kentällä, niin eivät ne tunteet erätauolla aina jäähtyneet. Tuohon aikaan pelaajat poistuivat kentän päädystä samasta luukusta ja kävelivät samaa kumimattoa pitkin pukukoppeihin saakka, jotka sijaitsivat tuskallisen ulkomatkan takana. Molempien joukkueiden pukukoppeihin oli matkaa noin 70-80 metriä ja ne sijaitsivat seuraavassa rakennuksessa. Sinne johti tosiaan yksi polku ulkoilmassa. Tämä taival oli monelle vierasjoukkueen pelaajalle varsin pitkä ja tuskainen. Veikkaan, että esimerkiksi 'Hakki' Hagman on juuri tämän taipaleen vuoksi toivonut koko Rauman hinaamista ulkomerelle ja sinne upottamista. Kuittiahan siinä matkalla lensi puolin ja toisin, kun koppiin jonossa marssittiin. Itse pukukopit sijaitsi tuohon aikaan, niin sanotulla uudella puolella ja olivat vierekkäin. Joo ja kyllä siinä käytävällä välillä tönittiin ihan kunnolla koppeihin mennessä ja jopa pientä painiakin tuli nähtyä.
Tuo pukukoppi tarjoilu varmaankin hymyilyttää nykypäivänä. Minkä ihmeen takia lämmintä juomaa tarjoiltiin hikisen väännön jälkeen? Selitys tähän löytyy sen ajan areenasta. Siihen aikaan Äijänsuon jäähalli oli mukavuusasteeltaan hieman poikkeava nykyiseen verrattuna. Ensinnäkin jäähallin molemmat päädyt olivat ohutta aaltomuovia ja päädyt tai ainakin toinen niistä oli kärsinyt pahimmillaan varsin isosti kiekkosateesta. Silloin ei vielä ollut 'kalaverkkoja' päädyssä suojaamassa tuhoja yli meneviltä kiekoilta ja aina kun kike lensi yli päätypleksin se suhahti läpi hallin päädyn. (Itse asiassa muistaisin 'päätypleksin' olleen vielä jossain vaiheessa rautaverkkoa, olikohan näin?). Varsinkin merenpuoleinen hallin pääty oli kiekkojen puhkoma. Toinen pääty oli säästynyt pahimmalta tuholta, koska sijaitsi sen verran ylempänä ja myöskin kauempana. Kiket harvemmin sinne ylsi ja lankin, sekä hallin päädyn välissä oli myös seisomakatsomo, kuten tänäkin päivänä. Suojaverkot (kalaverkot) kyllä taisivat ilmestyä näihin aikoihin päätyihin, mutta ei muisti taivu tarkempaan aika-arvioon. Päädyt toimivat siis tuolloin lähinnä tuulen suojana, mutta meri-ilmaston kylmyys tunkeutui halliin sisälle varsin väkevästi ilmojen ollessa kohdillaan. Halli oli pääosin seisomapaikkoja täynnä, vai oliko peräti niin, että kaikki oli seisomapaikkoja, jossain välissä pääkatsomoon ilmestyi pieni määrä sinikeltaisia vip-istuimia. Hallissa tosiaan vallitsi sama lämpötila kuin mitä oli ulkona ja siihen aikaan todellakin oli pakkastalvia.
Jos vielä hieman muistelee hallin mukavuuksia, niin toiletti osasto oli erätaukojen aikaan varsinainen selviytymiskokemus, jos sinne piti päästä. Vessatilat olivat yleisömäärään nähden peli-iltoina mukavan tuhnuinen paikka ja kun koko hallista löytyi kaksi vessaa, miehille ja naisille omat. Tauoilla oli muurahaispesä efekti valmis, melkoinen kuhina. Miesten puolelta löytyi perinteinen ränni ja muutama koppi isompaa hätää varten. (ketähän oli valinnut sen upean hienon porkkananvärin juuri näihin pönttökoppeihin?) Siihen aikaan pelejä kävi katsomassa useasti täysi katsomo ja yleisökapasiteetti oli huomattavasti isompi kuin tänä päivänä. Vai tuntuiko se vaan siltä? Vessassa käynti vaati aikamoisia sissitaitoja selvitäkseen sieltä ulos ehjin nahoin. Kyllä hallin ulkokulmilla talviaikaan puskat höyrysi kultaisista kaarista ja taisi siellä muutama hörppy lämmikettäkin faneilla tulla nautiskeltua. Ravintolapalvelusta ei ollut tuolloin tietoakaan.
Rauman Lukon edustusjoukkue ei kovin hyvin kaudella 77-78 pärjännyt, mutta se kausi on jäänyt työpaikasta mieleen varsin hyvin ja myös senkin vuoksi, koska joukkueeseen oli saapunut seurahistorian ensimmäiset ulkomaalaisvahvistukset. Kyllä ja peräti kaksi kappaletta. Tuli hyökkääjä Tom Serviss ja puolustaja Allan Globensky. Tom Serviss onnistui tehtailemaan pisteitä kentällä ihan ookoosti. Globenskyn vahvuudet oli muualla ja oman maalin edustalla. Kokoero näillä miehillä oli huomattava, Serviss oli pätkä ja Globensky jättiläinen. Joka tapauksessa, koosta ja pelottavasta ulkonäöstä huolimatta Globenskylla oli vähemmän jäähyminuutteja kuin maanmiehellä Servisillä! Molemmilla pelaajilla oli myös yksi selvästi poikkeava ulkoinen piirre, nimittäin upea hius asetelma ja komeat viikset. Tämä kokonaisuus varmaan herätti pikkukaupungissa melkoista ihmetystä. Molemmista miehistä jäi varsin mukavan fiilikset siviilipuolelta.
Allan Globensky
Eräänä peli-iltapäivänä joukkueet olivat valmistautumassa illan otteluun. Suurin osa kotijoukkueesta oli pukenut verkkarit päälle ja häipynyt Äijänsuon maisemiin ottamaan alkulämpöä illan koitosta varten. Yksi pelaajista oli kuitenkin majoittautunut pukukopin keskipenkille makuuasentoon ja varsin rennon oloisena, väännellen omia pelihanskojaan. Kuin olisi valmistautunut johonkin toisen urheilulajin otteluun. Kannoin omat tarvikkeet sisään pukukoppiin ja aloin suorittamaan tehtäviäni, jolloin hän huikkasi, että voisi ottaa kupillisen. 'This should keep me a warm' tai jotain tuohon suuntaan, totesi Mr. Globensky. 'Okey' Tarjosin.
Olin juuri tavannut jääkiekkoammattilaisen ensi kerran!
Juomatarjoilun lisäksi homman etuna oli seurata pelejä hallin lähes parhailta paikoilta. Toimenkuvaan nimittäin kuului kellotaulun maalinumeroiden ajantasalla pitäminen. Sen ajan 'mediakuutio' oli merenpuoleisessa päädyssä ja sijaitsi varsin hyvällä katselukorkeudella, no ainakin toisen päädyn maalitilanteet olivat herkkua. Yleensä pelaajien kommentit oli välillä hyvin kuultavissa. Pelitilannetta osoittavat numerolätkät olivat peltisiä, joita käännettiin esille tilanteen muuttuessa. Sen aikaisen hallin pääty oli tuohon aikaan eri paikassa, kuin mitä se on tänä päivänä. Päätyseinä oli nimittäin vain muutaman metrin päässä kaukalon päätylaidasta. Samassa päädyssä oli myös pitkä jono peltikaappeja, joissa juniorit säilytti mailojaan, sekä sisääntulo pelaajilla tapahtui kentälle molemmilla joukkueilla samasta luukusta.
Lukon koutsi oli tuolloin Esko Sahlstedt ja silloinkin huoltajana toimi Seppo Hurme! Seppo häärää edelleenkin samoissa hommissa! Pelaajista Rinteen Joukki ja Villan Iska olivat iskussa!
Tämän hetkisen Lukon joukkueen toiminnassa on vahvasti mukana Sahlstedtin Eskon poika.
|
| Allan Globensky |
https://www.hockeydb.com/ihdb/stats/pdisplay.php?pid=8481
 |
| Tom Serviss |
https://icehockey.fandom.com/wiki/Tom_Serviss
Tlees Luko föleihi!
Ja lähes, joka kerta se jäähallin kuuma kaakao poltti kielen tai kitalaen.
@raumanlukko Äijänsuo Meri Luannikast reissu @vanharauma
Tilaa:
Kommentit (Atom)