Kirjoitetaanpas samaan tahtiin kun biisit raidoilta tulee. "Yhdellä otolla sisään", urheilutoimittajan selostus suorassa lähetyksessä.
Curtis Hoback aloittaa varsin väkevällä otteella heti parilla kappaleella. Kitaraa näpytellään nivelet rutisten ja solisti sylkee karheasti sanottavansa. Levyn avaus kappaleet luovat toisille artisteille heti painetta. Seuraavana on herra Ken Cook vuorossa. Hivenen Burnetelta kuullostaa ja ei lainkaan paha. Lisään volyymia! Alkaa jo jalka napsua lattiaa vasten. Lavalle hyppää kappaleen verran Tommy Blake. Kappaleen nimi Lordy Hoody. Kitara rullaa ja rutisee, sekä kaverin suu käy niin, että vaahto lentää! Jaahas Ken Cookilla on taas asiaa "I fell in Love" tunnustettavaa? A-puolen viimeisenä pärähtää Kenny Parchman parilla omalla kappaleella, joista toinen on napattu levynimeksi. Ollaan Jitterbugin ajassa ja tanssit jatkuu koko yön, Tennessee Zip.
Kuivaan kainalot ja vaihdan puolta. Jo ekan artistin nimi nostattaa karvaa pystyy. Leidiis and zentlemen Mr. Carl Mann ja Rockin' Love. Yllätykseksi alotus on rauhallinen ja onneksi. Ehdin ottamaan kulauksen. Kulaus jää kesken, vauhti kiihtyy. Herra lyö pököä pesää ja alkaa jyystää. Carl Mannille on raivattu tilaa kakkospuolen alkuun kolmen kappaleen verran. Seuraavana vuorossa kaunis Some Enchanted Evening ja sen perään Take These Chains From My Heart. Carl Mannin lavalta työntää pois kitaristi Eddie Bush Hey Baby Doll, jonka jälkeen Kenny Parchman pistää lavan koreaksi kolme rokilla Love Crazy Baby, You Call Everybody Darlin' ja Treat Me Right. Kenny meinaa jo ekan biisin aikana nielaista kielensä, mutta jatkaa UUh! Lisään volyymia viimeiseen biisiin. Riitääkö kunto, no ainakin artisteilla riittää. Viimeisenä Alton & Jimmy No More Crying The Blues! Huh, otan lisää juomaa ja happea.
Kokopitkä Lp pyöräytetty suht nopeasti läpi tai ainakin siltä tuntui. Hieno kattaus SUN-Records julkaisuihin. Charly Records julkaisu kultaiselta 80-luvulta. Päässä humisee, mitähän seuraavaksi?
FEEL LIKE ROCKIN' SUN LP 1038
