2019-02-23

The Inmates

 Joskus 80-luvulla kirjoitin kirjeen Midnight Records-yhtiöön. Vastauskin saapui itse yrityksen perustan toimesta. Kieltämättä hieman ihmetystä asia herätti. Luulin kirjoittavani isoon maailmaan, josta tulee peruslista tuotteista postimyynnin asiakaspalvelusta. JD Martignon oli Midnight Records perustaja ja lähetti kirjeen itsekirjoitettuna, missä suositeltiin uusia just uunista tulleista julkaisuista ja pahoiteltiin joidenkin tuotteiden loppumisesta. Levy-yhtiön mainoksen olin nähnyt muistaakseni brittijulkaisu The Next Big Thing:n sivuilla, jossa mainostettiin Midnight-julkaisua The Fuzztones yhtyeen ensimmäistä singleä 'Bad News Travel Fast'.
Tämä NBT oli pullollaan pelkästään mielenkiintoista luettavaa, joka kiinnosti kovasti nuorta miestä. Oli sinne NBT:n sivuille eksynyt johonkin numeroon, jopa tyylitajulla valikoituja suomalaisorkesterien tuotoksia arvosteltavaksi. Tämän Fanzinen lukeminen/selaaminen oli nuorelle klopille mieltä mellastava kokemus. Lehden sivuilta löytyi mitä ihmeellisempiä rokkiorkestereita ja hienoja tarinoita tulvi esiin, jotka oli pakattu hienoon muotoon, mitä nyt huonolla englannin taidoilla niitä ymmärsi.
Tuolta Midnight Recordsin katalookista tuli poimittua erääseen tilaukseen The Inmates yhtyeen 'Shot in the Dark'-levy. ja muistaakseni jokunen NBT lehti. Yhtyeen kohdalla kyseisessä katalookissa puhuttiin jostain Standells-coverista, garagepunkista ja pubrockista. Tämähän kuullosti just oikealta yhdistelmältä. Olin aiemmin kuullut jotain tästä yhtyeestä, joten huomiovalot vilkkui tässä kohdassa. Dr. Feelgood oli jo livenä nähty, joka aika lähellä liippaa musiikillisesti The Inmatesia. Mutta nyt oli levy tulossa Amerikan mantereelta kohti pohjolaa.

First Offense, Heatwave in Alaska, Meet the Beatles,
Five, True live stories, Shot in the Dark, Fast Forward, Phil Hurley(solo)


Levy, minkä katalookista bongasin ja tilasin oli Shot In The Dark-Julkaisu, joka on The Inmatesin kakkoslevy ja ilmestyi vuonna 1980.
Tästä levystä muodostui heti ensi kuuntelun jälkeen oman levyhyllyn luottopakki, joka pistetään lautaselle kun tarvitaan tulosta. Shot In The Dark on myös pysynyt sillä paikalla tähän päivään asti, niin kuin koko yhtye. Luottoa Löytyy! Bändi rokkaa levyllä varsin tiukalla otteella ja laulaja Phil Hurley ääni raastaa lastua kappale kappaleelta. Levy on täynnä upeita ralleja ja äänimaisema yhtyeellä kohdillaan, sen höylääjäksi oli hommattu äänimaalari Vic Maile, jolla ovat namikat aika usein oikeassa asennossa kenen kanssa sitten häärääkin. Ei ollut Standells coveria tällä levyllä, oli ekalla, mutta Music Machine:n Talk Talk oli ja pari muuta coveria. Muut taisi olla omia vetoja ja homma rokkasi isosti! 

Tästä levystä alkoi matka tämän yhtyeen kanssa itsellä about vuonna 83-84 ja sillä tiellä mennään edelleen. Yhtyeen toinen laulaja Barrie Masters ei mielestäni kalpene omilla suorituksillaan, kun hän tuurasi Hurleyä parilla levyllä. Joidenkin yhtyeiden soundissa on vaan sitä jotain mikä miellyttää enemmän ja The Inmates yhtyeen kanssa kävi juuri siten. Liekö tuottaja Vic Mailen ansiota tai bändi vaan yksinkertaisesti hoiti rokkaamisen itse tyylillä, ehkä näitä molempia. Kuitenkin yhtye on sarjassa ikisuosikkeja. 


Yhtye on koko kiitonsa ajan säilyttänyt oman tyylinsä. Ote kitaran kaulasta on ollut hellä ja se on ollut sopivan tiukka ilman, että on ahdistanut. Lipsuminen ei näillä pelimiehillä ole kuulunut tapoihin ja liialla maustamisella ei synny maittavaa soppaa, vaan perusasiat on oltava kunnossa. Upean katalookin on yhtye jättänyt jälkeensä. 
Thanks The Inmates!

2019-02-16

Tav Falco - Cabaret of Daggers


Gustavo Antonio Falco musiikilliset kuviot ovat muodostaneet aina kauniin ja epätodellisen maailman. Hän tekee asiat omalla tavalla ja juuri tästä syystä häntä joko rakastetaan tai inhotaan. Inhotaanko häntä? Onkohan olemassakaan välimuotoa hänen musiikistaan, jää vain ääripäät. Ja onkohan nämä molemmat tunnetilat kuitenkin juuri sitä, mitä hän haluaa. Hän on nerokkaasti luonut oman Falco-brandin ja saa sitä kautta ansaitsemansa huomion. Itse olen rakastanut aina hänen tapaansa esittää musiikkia. Siinä on oikeassa suhteessa primitiivistä puristusta hieman kierolla tavalla esitettynä ja tämän tavan hän hallitsee. Primitiivisyyden kuitenkin tällä levyllä korvaa huoli maailmasta ja ihmisistä. Ja niinkuin usealla Tav Falco levyllä, en lähtisi ensi kuuntelun jälkeen kertomaan mielipidettä hänen levystä, vaan se muodostuu useamman soittokerran jälkeen.

'New World Order Blues' kertoo kaiken oleellisen ihmiskunnan tilasta ja eipä ole maailma paljoakaan muuttunut Strange Fruitin ajoista. Levyn päättävä 'Master Of Chaos' menee suoraan ytimeen ja jättää isot pojat leikkimään hiekkalaatikolle heidän omilla pommikoneiden ja tankkien kanssa vai liittyiköhän tämä kuitenkin 1900-luvun Ranskalaiseen kultti sarjaan Fantomas. Musiikillisesti tämä levy on Tav Falco.
Kaunis ja ytimekäs!





Tav Falco
Cabaret Of Daggers
2018
ORGM-1032

2018-12-28

Vuoden 2018 levyhankinnat


Levyjä on tullut vuoden aikana tasaisesti hankittua kirppareilta, levykauppiailta, facebook-ryhmistä tai netin kautta tilaamalla. Levyistä puhuessa tarkoitan siis 'vinyylilevyjä'. Hankinnat ovat olleet vuoden aikana kohtalaisen maltillisia, vaikka välillä on meinannut lähteä keulimaan ostaminen, mutta laskunippu, tuossa koneen vieressä toppuutteli hankintoja, muistuttaen elämän muista realiteeteista. Harmitusta on herättänyt postikulujen osuus tilauksissa, joka on pudottanut tilauksen intoa tai levyjä kokonaishinnan noustua kipurajan yli. Ulkomailta tilattaessa on postikulun osuus vähintään levyn itsensä mukainen ellei isompi. Riippuen tietenkin, mitä on ostamassa. Kuitenkin yksi single mikä jäi kaivelemaan. Tänä vuonna julkaistu ja rajoitettuna versiona julkaistu pikkumusta. Sinkkua myydään vain yhtyeen keikoilla ja nämä keikat eivät tällä kertaa yllä Suomen kamaralle. Kyseinen sinkku on cover-biisi yhden 70-luvun lopun kovimmista punk-kappaleista, jonka alkuperäinen esittäjä on Leather Nun ja kappale on Ensam I Natt, joka Ilmestyi Slow Death-ep:llä alkuaan -79. Tämän uuden version esittää The Mudhoney. Viesti kuitenkin lähti yhtyeen keikkamyynneistä vastaavalle henkilölle, josko myynti onnistuisi, koska keikkakalenterissa ei näköjään mainita Suomen kaupunkeja. Vastauskin saapui 'Jos keikoilta jää yli, niin on mahdollista'!! Ok.
Alla on siis tänä vuonna hankitut pitkäsoitot, sinkkuja en lähde luettelemaan, mutta noin parikymmentä pikkumustaa löytyi. Jotain omiakin levyjä tuli laitettua vaihtoon ostojen yhteydessä. Sinisellä mainitut olivat uusia julkaisuja, vielä kelmuissa siis. Yhteensä noin 40 levyä, mikä taisi olla viime vuonna aika samoissa.

Los Straitjackets - Jet Set
Los Straitjackets with Deke Dickerson - Sings the great instrumental hits!
The Planet Rockers - The return of The Planet Rockers
Flamin Groovies - Fantastic Plastic
Mondo Zombie Boogaloo - The Fleshtones, Southern Culture On The Skids, Los Straitjackets
Dr. Feelgood - Let It Roll
Link Wray / Morticai Jones
Flying Color - Flying Color
Dion - Runaround Sue
Hal Peters Trio - Crazy Mixed Up
The Gospelbeach - Pasific Surf Line
The Saints - Prehistoric Sounds
The Saints - Eternally Yours
The Dark - Living End
Bird Dogs - 10"























The West Coast Pop Art Experimental Band - Part One
Link Wray & The Raymen














Leather Nun - Live
The Southern Culture On The Skids - The Electric Pinecones
Handsome Family - Unseen
Beachwood Sparks - The Tarnished Gold
Bram Tchaikovsky - Funland













Vipers - How about somemore?
Dead Furies - Rock city a go go
Primevals - Dig
Thin White Rope - Sack full of Silver
Steppes - Tourist from Timenotyet
Birdmen from Alkatraz - Birdcage
Damned - Music for pleasure
21 Solid Rocks vol 1.(the Standells, Count 5,,,)
Steppenwolf - 1967-1972
Love - Forever Changes
Billy J Kramer and the Dakotas - Billy J
Sparks - Propaganda
Savage Rose - In The Plain
Psycho Daisies - Pushin' up Daisies
Ian Comm - Summer Holiday
Greg Kihn - Citizen Kihn
The Rock Machine Turns You On - Compilation
The Spencer Davies Group - Heavies
The 5th Dimensions - Up Up and Away













The Cleftones - Heart and Soul
Coolsville - 10" compilation
Kicksville - 10" compilation

'mikään ei ole liikaa kunhan se on ihossa kiinni ja se on siinä vielä huomennakin....'..häh?

Pitänee varmaan vielä tehdä top-10 lista eniten lautasella pyörineistä levyistä vuonna 2018??

Mahtavaa uutta vuotta 2019 kaikille, ketä tätä nyt eksyykin lukemaan!!

Keep on Boppin'



2018-11-17

The Hitmen - Australian Bulldozer



-"We are the Rock'n Roll Soldiers, Rock'n Roll Keeps you Alive" Julistaa The Hitmen 'I don't mind-sinkun b-puolella vuonna 1981.
Alunperin tämä kyseinen julistus taisi jo rävähtää New Orderilla hieman aiemmin. Yhtyeessä, jossa vaikutti rokki-sotilaita sellaisista yhtyeistä kuin The Stooges ja MC5. Joten reservijoukot jo pelkästään oli varsin väkevää sakkia. Aikalailla samoilla linjoilla musiikillisesti jatkoi perinteitä The Hitmen.
Yhtye Johnny Kannis & The Hitmen perustettiin 1978 ja samana vuonna ilmestyi heidän ensimmäinen single-julkaisu 'Didn't tell the man' WEA-yhtiön kautta. Ensimmäisessä kokoonpanossa vaikutti Johnny Kannisin lisäksi, Chris Masuak, Warwick Gilbert, Tony Vidale, Brad Shepherd & Mark Kingsmill.  Vaikka yhtyeen sointi on alkutaipaleella varsin voimallista kitararokettia, oli tuo ensimmäinen sinkkujulkaisu yksi maailmankaikkeuden hienoimmista powerpop sävelmiä. Kappale 'Didn't tell the man' on Chris Masuakin käsialaa.
Samanlaisia helmiä ovat 'Didn't tell the manin' lisäksi, ovat Fifteen Hours, Everybody Knows ja In Your Eyes. Pop-vaikutteita yhtyeelle ilmestyikin, kun yhtyeen nimeen ilmestyi lisäliite D.T.K. Moronic Inferno-levyllä löytyy kokonaisuutena hieman rauhallisempi ote, hard-rokimpi. Kuinkas ollakaan saman nimisen kappaleen taisi tehdä The Dictators! Surfin' Hitmen D.T.K.

 
The Hitmen soitti ja soittaa yksinkertaisesti pirullisen tiukkaa rock'n rollia. Jos vertailua hengenheimolaisuudessa hakee niin tulee mieleen yhtyeet Radio Birdman, The Dictators tai edellä mainittu MC5. En tiedä mitä 70-luvulla Australian maaperällä tapahtui, mutta jotain maaperässä oli, mikä vaikutti musiikkiin. Kuka tai ketkä siellä oikein väänteli nappuloita studioissa outoihin asentoihin, että 80-luvun alkupuolella alkoi kyseisestä maanosasta ilmestyä mitä ihmeellisempiä rokki-yhtyeitä. Massiivinen määrä kiinnostavaa uutisointia ilmestyi viikottain ja sattui jopa niin, että näiden yhtyeiden levyjä osui ihmeellisen hyvin omalle kohdalle. Kiitokset tästä Fennica Recordsin mainiolle tarjonnalle.
Fennica seurasi tilanne ja tarjolle ilmestyi nopealla vauhdilla uutta julkaisua, joihin upposi iso kasa markkoja. Sieltä tuli muun muassa kotiutettua The Hitmen levyt; Moronic Inferno, It is what is, Tora Tora T.D.K., UELA-ep ja kokoelma 78-82. Tosin levyjä tietenkin etsittiin ulkomaita myöden, koska kaikkea sentään ei Suomesta löytynyt, jopa Australiasta. The Hitmenin eka levy on edelleen hukassa, mutta kappaleet taitaa löytyä kaikki 78-82 levyltä.

 

 The Hitmenistä ponnisti eteenpäin miehet omiin mielenkiintoisiin kuvioihin. Chris Masuak liittyi Screaming Tribesmeniin ja käväisi The New Christs-yhtyeessä soittamassa myös, unohtamatta tietenkin Radio Birdman yhteyttä. Tänä päivänä hänellä on oma yhtye Espanjan Viveirossa, Chris Masuak & the Viveiro Wave Riders. Brad Shepherd siirtyi Hoodoo Gurusiin ja soitti sitä ennen Persian Rugs-yhtyeessä. Myös Mark Kingsmill löysi tiensä Hoodoo Gurusin riveihin, käyden myös The New Christs-yhtyeessä. Tony Vidale soitti kitaraa ainakin Neon Leon-yhtyeen levyllä. Warwick Gilbert oli ainakin New Race kokoonpanossa mukana. The Hitmenissä soitti toki muitakin ansioituneita aussi-muusikoita, mutta nämä herrat muodosti pelaavan rungon yhtyeelle.

The Hitmen ei ilmeisesti saanut isoa huomiota osakseen, vaikka yhtye pursui taitoa ja energiaa. Yhtyeen eteneminen taisi saada pahan kolauksen Johnny Kannisin onnettomuuden myötä 1983. The Hitmen hiipui pikkuhiljaa pois ja esiintyen silloin tällöin, kaiketi. Oliko bändi sittenkään Australian Bulldozer vai Surfing in another direction...
Vai onko yhtye sittenkään mihinkään hiipunut. Maailmalla liikkuu huhuja(2021) keikoista ja ehkä jopa levystä?! The Hitmen Rocks!


Nupit Kaakkoon ja levyä lautaselle!

The Hitmen Forever - Forever The Hitmen



2018-10-21

The Confederates


 Vain kasettina julkaisuja tehnyt mystinen The Confederates teki kaiketi jopa kolme C-kasetillista rokkimusaa. Tässä linkkinä heidän ekalta kasetilta TP ROLLER. Yhtyeen jäsenet taisivat olla maanviljelijä muusikoita suomen metsistä, mutta jotain tutun kuuloisia nimiä, kuten Ile Kallio ja Richard Stanley on ainakin mainittu ja uutta tietoa lisävoimista yhtyeessä vaikuttaneesta soittajasta löytyi Finnish Rock'n Roll sivustolta. Kuulemma Tigers-yhtyeellä oli myös kontakti tähän tapaukseen. 




Mukavaa syksyistä Sunnuntaita!