2018-06-22

Now Playing - Tav Falco Panther Burns/Roky Erickson/The Playmates/Big Boy Crudup/Plan 9/The Paupers

Keskikesä ja päivä pisimmillään. Kesän juhlia vietetään ympäri Suomen maata, joten hieno hetki kuunnella vinyylin rahinaa, joka kuitenkin kuulostaa aivan muulta. Levythän on hienossa kunnossa ja laulu ja soitto raikaa varsin hienosti. Ulkoilmasta tosin voi olla toista mieltä, vettä tulee rankasti ja tuuli taivuttelee varsin mallikkaasti pihan puita.
Kello lähentelee neljää iltapäivällä joten aika korkata huurteinen olut ja nauttia se Ruotsalaisen The Playmates yhtyeen tahdittamana. Aika usein tulee pähkäiltyä joidenkin orkestereiden kohdalla, miksi tällaisista yhtyeistä ole tullut tunnetumpaa? Kuten esimerkiksi tämä The Playmates. Levy on täynnä hienoja voimapopilla sävytettyjä rokkibiisejä. En osaa luokitella yhtyeen musaa mihinkään lokeroon ja ei se sellaista vaadikaan. Kappaleet vaan ovat yksinkertaisesti upeita. Levyn valmistumisessa ovat avittaneet aussi miehet Rob Younger ja Alan Thorne. Levy Long Sweet Dreams ilmestyi jo vuonna 1986. Hienoa!



Seuraavana lautaselle löytää ikisuosikkini Tav Falco Panther Burns. Jostain artisteista tulee aina jotenkin enemmän tärkeä, kuin muista ja Tav on minulle ollut se yksi tärkeä. Panther Burns on jollain kierolla tavalla päässyt tekemään aivoissa ihmeellisiä kemiallisia reaktioita ja se on aiheuttanut outoa mielihyvän tunnetta. Yhtyeen tyyli on todellakin omalaatuista ja rautaista. En ole ihan varma onko se hurmiollista vai pelottavaa, mutta Tav Falco on päällikkö. Tänään pyöritettävänä on Sugar Ditch Revisited-levy. Recorded 1984/85 at Sam Phillips Recording Service. Suosikki raita on notkuvasti etenevä blues ralli Working On A Building, jonka alkuperäisversiosta vastasi Charlie Feathers. Päällikkölevy!



Tav Falcosta on lyhyt matka Texasin Göstaan Roky Ericksoniin. Onkohan tämä levy Ep tai Mini-lp, mutta yksi kovimmista kiekoista, mitä omassa hyllyssäni on. Levyllä Clear Night For Love on viisi toinen toistaan hienompia musiikkiesityksiä. Levyllä on jopa varsin hauras tunnelma, mitä nyt kakkospuolen avaava The Haunt herättää kuulijan, jos tunnelma on karannut jonnekin. Näin jokin aikaa sitten TV:stä Rokyn konsertin The Black Angelsin kanssa. Täytyy sanoa, että monen kappaleen kohdalla kulki ihoa pitkin väreet kärvistäen ihokarvat säkkyrälle, kuten myös tällä levyllä. Don't Slander Me!



Korkkaan pullon olutta ja rauhoittelen menoa tai sitten en. Arthur Big Boy Crudup nimittäin alkaa naputella siihen malliin, että olut lämpenee nyrkissä aika nopeasti. I Want My Lovin' polkaisee levyn ensi kappaleella, jonka Elvis väänsi omaksi versioksi myöhemmin nimellä That's All Right, Mama. Kuvaruutu on mustavalkoinen ja asiat pidetään yksinkertaisina, näin saadaan homma rullaamaan, mies ja kitara. Arthur poika syntyi Amerikan Mississipissä 1905 ja hän kuoli vuonna 1974. Levylle taltioidut kappaleet on pääosin 1940-luvulta. Tilaisin tämä levyn Star Bootlegger-levyn joskus 80-luvulla Midnight Recordsilta. Suosikkikappale Where Did You Stay Last Night. Herkkää ja vaarallista!



Blues levy laitetaan takaisin kansiin ja uutta putkeen. Magic People on levy, joka löytyi muutama vuosi sitten kirpparilta. Itse bändistä The Paupers en aiemmin tiennyt mitään, mutta psychedelinen kansi herätti kiinnostuksen ja kannoin sen kotiin. Musiikki levyllä on myös psykeä popilla terästettynä ja kansiteksteistä päätellen yhtye tulee Canadasta. Poimintana kappale Think I Care.



Psychedeliasta Neopsychedeliaan. Plan 9 julkaisi kakkoslevynsä New Rosen kautta vuonna 1984. Tähän asti kuunnelluista tänä päivänä on Plan 9 tuorein levy itselle. Nimen bändi taivutteli itselleen 50-luvulla ilmestyneestä tieteiselokuvasta Plan 9 From Outer Space, jossa esiintyi suomalaisjuurinen Vampira (Maila Nurmi). Levy pitää sisällään muutamia klassikko cover-kappaleita, kuten lähes yhdeksänminuuttinen Lookin at you (MC5) tai yli seitsemänminuuttinen 5 Years Ahead Of My Time (Third Bardo). Hienoja kappaleita löytyy, mutta äänityksen tunkkaisuus hiukan häiritsee, no ei muuta kun lisää volyymia.



Hauskaa Keskikesän Juhlaa Kaikille!




2018-04-15

The Moffs - Outlast The Paisley Dream


The Moffs on yhtye, joka ilmaantui itselleni 80-luvulla varoittamatta mitenkään laadukkaista hieman psychedeliaan ja voima-poppiin kallellaan olevien instrumenttien käsittelystä tai puhumattakaan jonkinlaisesta musiikkikappaleen synnyttämistä upeasti ilman tuskaa. The Moffs syntyi Australian kitarahyökyaallon mukana 80-luvun alkupuolella. Itse asiassa minulla ei ole hajuakaan, mitä nämä ihmiset ovat tehneet ennen tämän yhtyeen perustamista? Mutta heidän kolme ensimmäistä 7" julkaisua on upeita kulttuuritekoja kokonaisuudessaan. Eli syvä kumarrus menee myös Citadel levy-yhtiölle, joka vastasi näiden kolmen singlen ulos tulosta. Ensimmäinen julkaisu oli Another Day In The Sun(CIT-012), Seuraavana ilmestyi Flowers(CIT-026) ja kolmas pikkumusta oli Traveller(CIT-033). Kaikki Klassikkoja!
The Moffs tuli Australian Sydneystä ja yhtyeen nokkamiehen Tom Kazasin ymmärrys musiikkikappaleen rakenteesta on/oli varsin hienoa. Jostain syystä heidän mini-lp saanut samanlaista värinää aikaan, ainakaan itselläni. Yhtyeen sointi on kirkas ja miellyttävä.
Mielenkiintoinen julkaisu on varmasti heidän Demo-kasettijulkaisu 1984, joka myytiin viikossa loppuun samaan aikaan kun yhtye esiintyi The Triffids lämmittelijänä. Näitä sinkkuja on aina hieno laittaa soittimeen, uudestaan ja uudestaan.

The Moffs:
Tom Kazas
David Byrnes
Alan Bishop
Mick Duncan

Producer:
Chris Logan
The Moffs

Another Day In The Sun CIT-012
Flowers CIT-026


The Traveller CIT-033

Rock Australia Magazine single-lista 80-luvulta



2018-04-14

Levykauppa lauantai

Tytär sai kutsun luokkakaverin synttärijuhliin Kaapelitehtaalle Helsinkiin. Tarjouduin kuljettamaan tyttöä paikan päälle. Pientä taka-ajatusta keikassa tietenkin oli. Kestit tulisi kestämään kaksi tuntia, joten itsellä olisi mahdollisuus sukeltaa Helsingin ytimeen ja etsiä sieltä mieluisia levyn metsästys paikkoja. Sen verran matka vaati suunnittelua, että päätin retken suuntautuvan sellaiseen paikkoihin jossa en ennen ole vieraillut. Nettiselailun päätöksellä löytyi Mannerheimintie 66:sta Fresh Garbage Records. Auton sain parkkeerattua kulman taakse ja meinasin kävellä paikan ohitse. Paikka nimittäin on aika hyvin piilotettuna porttikongissa ja itse liike on kellaritila. Paikkana kuitenkin mielenkiintoinen ja kohtuuhintaisia vinyylilevyjä. Miinuksena paikasta ainoastaan huono valaistus. Ainakin omalla kohdalla tämä aiheutti pientä hankaluutta, vaikka olin varautunut silmälaseilla selaus urakkaan. Kaupan levymäärä tuli kahlattua noin tunnissa läpi, tosin ylitin tietyt lokerot joiden katsoin olevan kiinnostukseni ulkopuolella tällä kertaa. Veikkaisin, että vinyyli-levyjä olevan näytillä noin 2-3000 kpl. Oman mielenkiintoni olin suunnannut lähinnä garage tyylisiin levyihin. Mukaan tarttui harvinaisempi The Vipers-How about somemore?-Lp. Jonka julkaisi Midnight Records rajoitettuna painoksena 80-luvulla. Kantoon lähti myös Thin White Rope-Sack full of silver, The Steppes-Tourists from timenotyet ja varsin mielenkiintoinen The Birdmen Of Alkatraz-From the Birdcage. Pari juttua jäi odottamaan seuraavaa vierailua varten. Paikassa on myös mahdollista kuunnella levyjä, joten siitä plussat. Ihan Ok paikka!

2018-03-30

The Stooges - DJ-muisto kultaiselta 80-luvulta

 Joskus tuli tehtyä disc jockey "töitä" nuorempana ja ihan oikeassa ravintolassa. Sain 80-luvulla mahdollisuuden pyörittää vinyyliä noin kolmen vuoden ajan paikallisessa soittolassa ihmisten 'iloksi'. Ravintola sijaitsi vanhassa kenkätehtaassa suomen länsirannikolla ja paikan nimi viittasi vahvasti New Yorkin Bronxin kaupunginosaan. Viikonloppuisin kyseinen paikka toimi diskona, minulle vuoro napsahti arki-iltoina ja silloin kun yhtyeet siellä vieraili. Joskus, jos omistajat katsoivat yhtyeen sen arvoiseksi uhrattiin viikonlopusta toinen ilta live käyttöön. Live-aktit tapahtui yleensä torstaisin, jolloin pääasiassa suomalaiset yhtyeet vierailivat lavalla. Taisi sinne joskus eksyä musiikkivieraita ulkomailtakin asti. Vinyylilevyjä tuli soitettua ennen kun bändit hyppäsivät lavalle vetämään oman osuutensa ja sen jälkeen kun bändit poistuivat takahuoneeseen kuivaamaan hikeä, olin taas kiinni soittimessa ja kiusaamassa ihmispoloja omilla musiikki valintoja. Tunnusomaista tässä hommassa oli soittaa omia mieltymyksiään tunnuslauseella "I'm DJ, Not A Jukebox". Näin päätettiin hyvän ystäväni kanssa, jonka kanssa soittokerrat hoidettiin vuorotellen. 

Niin, se muisto näiltä ajoilta; Yleensä kun tätä alla olevaa yhtyettä laittoi lautaselle, niin kohtalaisen nopeasti marssi Dj-kopin ovelle joko paikan järkkäri tai joskus jopa omistaja kohteliaasti viestiä tuoden "saisko vähän pienemmälle sitä musaa?" Eivät ymmärtäneet bluesista kaiketi mitään 😁??


#stooges, #iggyandthestooges
"I'd Say will Have A Real Cool Time Tonight
I Say Will Have A Real Cool Time
We Will Have A Real Cool Time
A Real Cool Time Tonight"


The Stooges

Iggy Stooge
Dave Alexander
Ron Asheton
Scott Asheton
___________________

EKS-74051
Electra Records

1969

2018-03-29

Top Ten Compilation

Kaivoin hyllystä kokoelmia, jotka ovat olleet rakkaita pitkään ja ovat sitä edelleen vielä tänäkin päivänä. Nämä kokoelmat ovat olleet tärkeitä palasia vuosien saatossa ja niiden sivistävä vaikutus vähintäänkin yhtä iso kuin alakoulun historian tunnit. Kokoelmat eivät ole paremmuusjärjestyksessä vaan lätkitty tähän miten käteen hyllystä osuivat.

1. The Sire Machine Turns You Up
 Hieno leikkaus 70-luvun uuden aallon julkaisuista. Tältä levyltä löytyi itselle tärkeitä yhtyeitä muun muassa Radio Birdman ja Richard Hell. Julkaisija on Sire Records kuten levyn nimikin kertoo. Öljyä koneeseen!

2. Nuggets 2-lp
Tämä levy ei hirveästi esittelyjä kaipaa. Levy on monien äänestysten kärkipäässä parhautensa ansiosta. Levyn puuhamiehenä toimi Patti Smith Groupin kitaristi Lenny Kaye. Tavallaan levy on aika tylsä, koska yhtään huonoa biisiä sieltä ei löydy, vaikka on tuplalevy. Aurinkolasit päähän ja lisää volyymia!

3. Wavy Gravy vol. 1
Mitä oudommaksi meno muuttuu sen mielenkiintoisempaa se on. Tämän levyn tilasin suoraan Desperate Rock'n' Roll pääkalloluolasta Crypt-Recordsilta. Jokaisen kappaleen välissä otoksia kauhu- tai pornoelokuvista. Sen lisäksi itse musiikkiesitykset täynnä dynamiittia. Myös vol. 2 samaa tasoa. Go Go Gorilla!

4. Songs We Taught The Cramps vol. 1 
Alkuperäisesityksiä The Cramps-yhtyeen live setistä ja levyiltä. Tämä kuten edellinen epävirallinen julkaisu rajoitetulla painosmäärällä. Taaskaan yhtään huonoa kappaletta ei taida levyltä löytyä. Goo Goo Muck!

5. Hard To Beat 2-lp
Kaksikymmentäyksi kovaksi keitettyä Stooges coveria. Tupla-lp:n verran Australian aavikoilta ponnistavaa yhtyettä esittää kukin oman näkemyksensä moottorikaupungin jytinää. Kovaan nälkään!

6. Take Everything Leave Nothing 2-lp
Toinen Aussie kokoelma tähän samaan sarjaan. myös tuplalevyn verran upeaa kitarointia ja hienoja melodioita. Citadel levy-yhtiön kokoelma sen alkuvuosilta. Pakollinen ja Ehdoton helmi!

7. A Real Cool Time...distorted sounds from the North
Pohjolan perukoilta sorvattu vinyylipuriste 80-luvulta. Divariorkesterit parhaimmillaan. We will have a real Cool time!

8. Las Vegas Grind!
Epätoivoinen rock'n roll karjaisu ja vielä epätoivoisempi komppi. Nyt ollaan ytimessä! Greegah Bundolo! Nämä jutut olisi pitänyt olla kokemassa paikan päällä. Hik!

9. Rubble vol. 1 The Psychedelic Snarl
Laidan täydeltä klassikko kappaleita ja yksi rock-historian kovimmista kappaleista löytyy levyltä. Tyylikkäistä julkaisuistaan tuttu Bam-Caruso levy-yhtiö julkaisi massiivisen Rubble-sarjan, sarjasta mistä tämä ykköslevy on killeri. Save My Soul!

10. 'Gimmick' The Music Maniac compilation 2-Lp
Mystical Records with amazing game. Kokonaisuudessa just niin hieno mitä levyltä haluaa. Yllätyksiä ja hienosti pakattuna. Time Has Come!

Hauskaa Pääsiäistä! Muistakaa syödä Mämmiä!
Hups...yksi ylimääräinen tunki mukaan kuvaan..