The Moffs - Outlast The Paisley Dream

The Moffs on yhtye, joka ilmaantui itselleni 80-luvulla varoittamatta mitenkään laadukkaista hieman psychedeliaan ja voima-poppiin kallellaan olevien instrumenttien käsittelystä tai puhumattakaan jonkinlaisesta musiikkikappaleen synnyttämistä upeasti ilman tuskaa. The Moffs syntyi Australian kitarahyökyaallon mukana 80-luvun alkupuolella. Itse asiassa minulla ei ole hajuakaan, mitä nämä ihmiset ovat tehneet ennen tämän yhtyeen perustamista? Mutta heidän kolme ensimmäistä 7" julkaisua on upeita kulttuuritekoja kokonaisuudessaan. Eli syvä kumarrus menee myös Citadel levy-yhtiölle, joka vastasi näiden kolmen singlen ulos tulosta. Ensimmäinen julkaisu oli Another Day In The Sun(CIT-012), Seuraavana ilmestyi Flowers(CIT-026) ja kolmas pikkumusta oli Traveller(CIT-033). Kaikki Klassikkoja!
The Moffs tuli Australian Sydneystä ja yhtyeen nokkamiehen Tom Kazasin ymmärrys musiikkikappaleen rakenteesta on/oli varsin hienoa. Jostain syystä heidän mini-lp saanut samanlaista värinää aikaan, ainakaan itselläni. Yhtyeen sointi on kirkas ja miellyttävä.
Mielenkiintoinen julkaisu on varmasti heidän Demo-kasettijulkaisu 1984, joka myytiin viikossa loppuun samaan aikaan kun yhtye esiintyi The Triffids lämmittelijänä. Näitä sinkkuja on aina hieno laittaa soittimeen, uudestaan ja uudestaan.

The Moffs:

Tom Kazas

David Byrnes

Alan Bishop

Mick Duncan

Producer:

Chris Logan

The Moffs

Another Day In The Sun CIT-012

Flowers CIT-026

The Traveller CIT-033

Rock Australia Magazine single-lista 80-luvulta

Levykauppa lauantai

Tytär sai kutsun luokkakaverin synttärijuhliin Kaapelitehtaalle Helsinkiin. Tarjouduin kuljettamaan tyttöä paikan päälle. Pientä taka-ajatusta keikassa tietenkin oli. Kestit tulisi kestämään kaksi tuntia, joten itsellä olisi mahdollisuus sukeltaa Helsingin ytimeen ja etsiä sieltä mieluisia levyn metsästys paikkoja. Sen verran matka vaati suunnittelua, että päätin retken suuntautuvan sellaiseen paikkoihin jossa en ennen ole vieraillut. Nettiselailun päätöksellä löytyi Mannerheimintie 66:sta Fresh Garbage Records. Auton sain parkkeerattua kulman taakse ja meinasin kävellä paikan ohitse. Paikka nimittäin on aika hyvin piilotettuna porttikongissa ja itse liike on kellaritila. Paikkana kuitenkin mielenkiintoinen ja kohtuuhintaisia vinyylilevyjä. Miinuksena paikasta ainoastaan huono valaistus. Ainakin omalla kohdalla tämä aiheutti pientä hankaluutta, vaikka olin varautunut silmälaseilla selaus urakkaan. Kaupan levymäärä tuli kahlattua noin tunnissa läpi, tosin ylitin tietyt lokerot joiden katsoin olevan kiinnostukseni ulkopuolella tällä kertaa. Veikkaisin, että vinyyli-levyjä olevan näytillä noin 2-3000 kpl. Oman mielenkiintoni olin suunnannut lähinnä garage tyylisiin levyihin. Mukaan tarttui harvinaisempi The Vipers-How about somemore?-Lp. Jonka julkaisi Midnight Records rajoitettuna painoksena 80-luvulla. Kantoon lähti myös Thin White Rope-Sack full of silver, The Steppes-Tourists from timenotyet ja varsin mielenkiintoinen The Birdmen Of Alkatraz-From the Birdcage. Pari juttua jäi odottamaan seuraavaa vierailua varten. Paikassa on myös mahdollista kuunnella levyjä, joten siitä plussat. Ihan Ok paikka!

The Stooges - DJ-muisto kultaiselta 80-luvulta

 Joskus tuli tehtyä disc jockey "töitä" nuorempana ja ihan oikeassa ravintolassa. Sain 80-luvulla mahdollisuuden pyörittää vinyyliä noin kolmen vuoden ajan paikallisessa soittolassa ihmisten 'iloksi'. Ravintola sijaitsi vanhassa kenkätehtaassa suomen länsirannikolla ja paikan nimi viittasi vahvasti New Yorkin Bronxin kaupunginosaan. Viikonloppuisin kyseinen paikka toimi diskona, minulle vuoro napsahti arki-iltoina ja silloin kun yhtyeet siellä vieraili. Joskus, jos omistajat katsoivat yhtyeen sen arvoiseksi uhrattiin viikonlopusta toinen ilta live käyttöön. Live-aktit tapahtui yleensä torstaisin, jolloin pääasiassa suomalaiset yhtyeet vierailivat lavalla. Taisi sinne joskus eksyä musiikkivieraita ulkomailtakin asti. Vinyylilevyjä tuli soitettua ennen kun bändit hyppäsivät lavalle vetämään oman osuutensa ja sen jälkeen kun bändit poistuivat takahuoneeseen kuivaamaan hikeä, olin taas kiinni soittimessa ja kiusaamassa ihmispoloja omilla musiikki valintoja. Tunnusomaista tässä hommassa oli soittaa omia mieltymyksiään tunnuslauseella "I'm DJ, Not A Jukebox". Näin päätettiin hyvän ystäväni kanssa, jonka kanssa soittokerrat hoidettiin vuorotellen. 

Niin, se muisto näiltä ajoilta; Yleensä kun tätä alla olevaa yhtyettä laittoi lautaselle, niin kohtalaisen nopeasti marssi Dj-kopin ovelle joko paikan järkkäri tai joskus jopa omistaja kohteliaasti viestiä tuoden "saisko vähän pienemmälle sitä musaa?" Eivät ymmärtäneet bluesista kaiketi mitään 😁??

#stooges, #iggyandthestooges

"I'd Say will Have A Real Cool Time Tonight
I Say Will Have A Real Cool Time
We Will Have A Real Cool Time
A Real Cool Time Tonight"

The Stooges

Iggy Stooge
Dave Alexander
Ron Asheton
Scott Asheton
___________________

EKS-74051
Electra Records

1969

Top Ten Compilation

Kaivoin hyllystä kokoelmia, jotka ovat olleet rakkaita pitkään ja ovat sitä edelleen vielä tänäkin päivänä. Nämä kokoelmat ovat olleet tärkeitä palasia vuosien saatossa ja niiden sivistävä vaikutus vähintäänkin yhtä iso kuin alakoulun historian tunnit. Kokoelmat eivät ole paremmuusjärjestyksessä vaan lätkitty tähän miten käteen hyllystä osuivat.

1. The Sire Machine Turns You Up
 Hieno leikkaus 70-luvun uuden aallon julkaisuista. Tältä levyltä löytyi itselle tärkeitä yhtyeitä muun muassa Radio Birdman ja Richard Hell. Julkaisija on Sire Records kuten levyn nimikin kertoo. Öljyä koneeseen!

2. Nuggets 2-lp
Tämä levy ei hirveästi esittelyjä kaipaa. Levy on monien äänestysten kärkipäässä parhautensa ansiosta. Levyn puuhamiehenä toimi Patti Smith Groupin kitaristi Lenny Kaye. Tavallaan levy on aika tylsä, koska yhtään huonoa biisiä sieltä ei löydy, vaikka on tuplalevy. Aurinkolasit päähän ja lisää volyymia!

3. Wavy Gravy vol. 1
Mitä oudommaksi meno muuttuu sen mielenkiintoisempaa se on. Tämän levyn tilasin suoraan Desperate Rock'n' Roll pääkalloluolasta Crypt-Recordsilta. Jokaisen kappaleen välissä otoksia kauhu- tai pornoelokuvista. Sen lisäksi itse musiikkiesitykset täynnä dynamiittia. Myös vol. 2 samaa tasoa. Go Go Gorilla!

4. Songs We Taught The Cramps vol. 1 
Alkuperäisesityksiä The Cramps-yhtyeen live setistä ja levyiltä. Tämä kuten edellinen epävirallinen julkaisu rajoitetulla painosmäärällä. Taaskaan yhtään huonoa kappaletta ei taida levyltä löytyä. Goo Goo Muck!

5. Hard To Beat 2-lp
Kaksikymmentäyksi kovaksi keitettyä Stooges coveria. Tupla-lp:n verran Australian aavikoilta ponnistavaa yhtyettä esittää kukin oman näkemyksensä moottorikaupungin jytinää. Kovaan nälkään!

6. Take Everything Leave Nothing 2-lp
Toinen Aussie kokoelma tähän samaan sarjaan. myös tuplalevyn verran upeaa kitarointia ja hienoja melodioita. Citadel levy-yhtiön kokoelma sen alkuvuosilta. Pakollinen ja Ehdoton helmi!

7. A Real Cool Time...distorted sounds from the North
Pohjolan perukoilta sorvattu vinyylipuriste 80-luvulta. Divariorkesterit parhaimmillaan. We will have a real Cool time!

8. Las Vegas Grind!
Epätoivoinen rock'n roll karjaisu ja vielä epätoivoisempi komppi. Nyt ollaan ytimessä! Greegah Bundolo! Nämä jutut olisi pitänyt olla kokemassa paikan päällä. Hik!

9. Rubble vol. 1 The Psychedelic Snarl
Laidan täydeltä klassikko kappaleita ja yksi rock-historian kovimmista kappaleista löytyy levyltä. Tyylikkäistä julkaisuistaan tuttu Bam-Caruso levy-yhtiö julkaisi massiivisen Rubble-sarjan, sarjasta mistä tämä ykköslevy on killeri. Save My Soul!

10. 'Gimmick' The Music Maniac compilation 2-Lp
Mystical Records with amazing game. Kokonaisuudessa just niin hieno mitä levyltä haluaa. Yllätyksiä ja hienosti pakattuna. Time Has Come!

Hauskaa Pääsiäistä! Muistakaa syödä Mämmiä!
Hups...yksi ylimääräinen tunki mukaan kuvaan..

Dan Hicks and the Hot Licks

Lauantaiaamun avaus Last Train To Hicksville-levyllä. Voiko levyllä olla enempää rennompi fiilis, kuin tällä julkaisulla.
Dan Hicks ja yhtye näppäilevät soittimiaan varsin kepeästi ja tunnelma on erittäin iloisen vapautunut.  Musiikillinen linja yhtyeellä sijoittuu varmaan jonnekin Bluegrass/Jazz/Swing maastoon ja näillä elementeillä saadaan ilmapiiri tuntumaan mukavan lämpimältä ja kepeältä. Kappaleiden teksteissä yhtyeellä on omat näkemyksensä, mikä vain lisää kiinnostusta. Juuri tällaista live-musiikkia pitäisi päästä kuulemaan upeana kesäpäivänä jossain puistossa naukkaillen samalla kylmänhuuruista olutta.
Dan Hicks aloitti uraansa San Franciscolais-yhtyeessä The Charlatans, mutta perusti jo 60-luvun lopulla Hot Licksin ja ensimmäinen levytyskin on samalta vuosikymmeneltä. Tämä levy on tehty vuonna 1973 Kaliforniassa, joten kesää odotellessa on tällä levyllä hieno fiilistellä.
Mukavaa Viikonloppua kaikille tasapuolisesti!

#danhicks, #thehotlicks, #andhishotlicks

Last Train To Hicksville...the home of happy feet

R.I.P. Dan Hicks 1941-2016