Juhannus ja muut kesän kekkerit 80-luvulla

 Se tunne, kun olet lähdössä Juhannuksen viettoon tai mihinkä tahansa muuhun kesätapahtumaan nuorena kloppina. Kirjoitan siis 80-luvun alun kesätapahtumia, ajasta jolloin oli lankapuhelimet ja C-kasetit. No, olihan noita kekkereitä jo omalla kohdalla 70-luvun puolellakin, mutta lähialueella pyörittiin. Ei ollut ikää, eikä lupaa 😀 Ei silloin kokkojen polttamisesta puhuttu tai saunomisesta ja miten vihta tehdään, puhumattakaan tekstareista, tubeista ja tzäteistä. Silloin haettiin mesta, missä paras porukka kokoontui ja missä parhaat bändit esiintyi.(no, samalla periaatteella se varmaan nykyäänkin tapahtuu, noin suurin piirtein) Kesää varten elettiin.
Ikä aiheutti alkumetreillä kieltämättä omia vaikeuksia. Mistä saadaan kuski ja vielä parempi olisi saada kuski, jolla on joku isompi auto, jossa pystyisi nukkumaankin...ehkä. Pitäiskö jotain juotavaakin olla? tai ehkä syötävääkin! Alkoi olla jo mielenkiintoista.
Tärkeintä kuitenkin oli lähteminen. No, ei tuo kuskihomma viikonlopun kekkereissä ongelma ollut. Aina se puoli järjestyi.
Kasettikokoelmat oli valmiina hyvissä ajoin ennen kesän tapahtumia. Setti piti olla laadukas ja kattava. Radiosta, omista ja kaverien levyiltä kasaantui talven aikana hyvä nippu Best Offeja. C-kasetit pursuivat mitä hienoimpia helmiä. Johnny Kidd and the Pirates(Restless+muut herkut), Dr. Feelgood(Down by Jetty), Jack Earls(Crawdad Hole), Johnny Burnette and Rock'n' Roll trio(koko eka levy, Robert Gordon, Whirlwind(Midnight Blue), Stray Cats, The Cramps(Off the Bone ja The Song Lord Taugh us), Carl Perkins, Warren Smith, Blue Cats, Gene Vincent, Glen Glenn(everybody's movin), Charlie Feathers, Link Wray, Billy Lee Riley ja tietenkin valmiit studionauhoitteet.....

Kaikki alkoi olla valmista, pitäis vain valita paras bilepaikka. Aika usein joku yksittäinen bändi määräsi suunnan. Bonustahan oli, jos muitakin mielenkiintoisia soitinyhtyeitä oli paikalla. Yksittäiset keikat hoidettiin tarkalla suunnittelulla ja viikonlopun jutuissa oli jo tekemisen meininkiä.
Musalehdistä bongattiin festarijärjestelyjä(Soundi ja myöhemmin Rumba). Oli myös alan lehtiä mm. Moondogs, josta infoa haettiin. Moondogs Rock'n roll-kekkerit tietenkin käytiin tsekkaamassa, ainakin Särkässä-83, Punkalaitumen Särkkä oli muutenkin hyvän etäisyyden päässä, joten siellähän oli kiva pistäytyä. Paikkana Särkkä on ja oli aivan mahtava. Hupipaikka sijaitsee nimittäin niemenkärjessä ja itse rakennelma oli aivan järvessä kiinni vai oliko jopa osittain järven yllä. Joten sään osuessa kohdalle oli fiilikset kohdillaan myös. Paikka kuitenkin oli aika syrjässä, mistä johtuen siellä oltiin omien "eväiden" varassa. Varsin kohtalaisia eväitä oli myös muilla siellä, oli nimittäin aika 'märkiä' kekkereitä monesti. Särkässä tuli nähtyä myös yksi parhaista live keikoista. Sillä keikalla ei hikeä säästelty ei bändin kuin yleisönkään puolesta. Lee Brilleaux päästeli menemään yhtyeensä kanssa siihen malliin, että juhlapaikan ikkunatkin oli hiessä vaikuttavasta menosta. Mitenköhän nämä pukumiehet tänne keskelle metsää eksyivät? anyway, Down at the Doctor! Särkkään tuli ajeltua joskus katsomaan The Zantees orkesteria. Menomatka sujui hienosti ja tunnelma oli huippussaan kun alettiin lähestyä Punkalaitumen rajaa. Hiukan kuitenkin ihmeteltiin hiljaisia teitä loppumatkalla. Paikalle saavuttiin hyvissä ajoin, mutta meidän lisäksi paikalla ei ollut kuin tanssipaikan muutama järkkäri. Asia alkoi selvitä kun juttelimme järjestysmiesten kanssa. Keikka oli peruttu viime hetkellä ja oli kuulemma jossain tiedotettukin asiasta. Siinä aikamme rupateltiin miesten kanssa ja oltiin tekemässä lähtöä kun yksi järkkäreistä huikkasi käymään lipunmyynti kopissa. Hän pahoitteli kun olimme turhaan ajaneet noin 100 km kuuntelemaan musiikkia ja löi nipun Zantees-julisteita käteen ja toivotti hyvää paluumatkaa. Nähtiin siis Miriam Linna ja Billy Miller kuitenkin täällä, julisteessa.
Yksi julisteista roikkuu vielä tänä päivänäkin seinällä ja kyseistä bändiä ei sitten tullut ikinä nähtyä. Ja enää siihen ei ole mahdollisuuttakaan (R.I.P. Billy Miller).

Punkalaidun, Särkkä 23.6.1984

Niin kuin Särkkäkin, tuli keikkapaikkana valittua aina esiintyjän/esiintyjien perusteella. Ei tullut mieleenkään lähteä jonnekin vain hengailemaan. Musa edellä mentiin.

Alla mieleenpainuvia kesätapahtumia 80-luvun alkupuolella ja hieman myöhemminkin, mitä omalle kohdalle osuivat ja ketä tuli nähtyä; Olitko paikalla?

-Rockabilly Rebel Tour, Ooperi -79 Teddy and The Tigers, Freddie Falcon. (Talvella) Teddy taisi käydä vuotta aiemminkin paikalla.

-Rauma, Ooperi -80 Dave Taylor ja Wild Angels (keikat tais olla alkutalvea)
-Säkylä, Rock'n Roll weekend -81 (Blue Cats, Gene Summers, Jackie Lee Cochran, Johnny Legend,  Boppin Pete Trio, Falcons/Lonestars..), Säkylän Rock'n Roll Weekendissä tuli yövyttyä läheisellä leirintäalueella. Ainakin osa artisteista yöpyi myös siellä, sillä muusikot kaivoivat instrumentit esiin ja ottivat alku- ja jälki lämmittelyt akustisilla esityksillä leirintäalueen mökkien terassilla.

-Säkylän eenokilla 80-82 tuli muutenkin vierailtua katsastamassa yhtyeitä tuolloin. Ainakin Crazy Cavan and the Rhythm Rockers, Blue Cats ja Boppin Pete.

-Köyliön Lallintalo, -81 Crazy Cavan, Blue Cats, Boppers kävi myös esiintymässä. En muista oliko -81?
-Aulava, Aulava-Rock -80 (Crazy Cavan, Johnny and the new Dodgers)

-Lappajärvi, Tulivuori-Rock -80, -81 (Matchbox, Shakin Stevens, Hurriganes, Hanoi Rocks).

-Mäntsälä Rock-SM kisat -81 Tapahtuma oli kyllä sydäntalvella, mutta varsin kuuma tapahtuma, joten ei välty tältä muistelulta. Yleisöä oli paikalla todella paljon ympäri Suomea. Paikalle oli tietenkin päästävä kannustamaan omia poikia The Riot Tedsiä. Paikalla esiintyi myös Boppin Pete, Aviators, Generals, Dollybirds, Roy and his Street Arabs, Bop Cats, Knockers, Brandy Rockers ja Rockabilly Parrots. Homman yritti vetää läpi Jyräys Hämäläinen. 

-Kurkela Rock'n Roll, -82 Muleskinners. Menin Tätsin(The Riot Teds) kanssa paikalle ja hän kävi lavalla heittämässä Muleskinnerssin kanssa pari kappaletta. Paikalla oli joku toinenkin yhtye, mut ei muista nyt mikä?
-Punkalaidun, Särkkä -84 (Dr.Feelgood)
-Punkalaidun, Moondogs Rock'n Roll Weekend Hop 1st. -83 (Flying Saucers, The Rhythm Wheel Combo,..)
-Aulava, Aulava-Rock (Polecats & Shakin Pyramids)
-Valkeakoski, Vuolteensilta Koivu ja Tähti festarit, 1985 ja 86. Bändit, mitä itse muistaisin tuolta on nimittäin todella laadukasta settiä. Esiintyjinä oli ainakin Link Wray & Agents, Disneyland After Dark, Jason & The Scorchers, The Sreaming Blue Messiahs, The Men They Couldn't Hang, Leroi Brothers, Cartoon Rockers, PIM, Peer Gynt, Tuomari Nurmio ja oliko vielä London Cowboys. Siis aivan tajuton setti. 

Hieno artisti kohtaaminen tapahtui Valkeakoskella, kun kaverini kanssa seurattiin jonkun yhtyeen keikkaa, joka nyt ei tule mieleen mikä se oli. Viereen tuli pitkässä mokkatakissa tutunnäköinen kaiffari nimeltä Jesper. Siinä vaihdeltiin kuulumisia omalta osaltani rallienglannilla ja juotiin taskunlämmintä kossutuoremehua. Mahtoi Juutin-mies olla ihmeissään, mitä maisteli. Jesper on siis edelleen mainion D.A.D. yhtyeen vokalisti. Näissä kekkereissä bändi esiintyi tosiaan vielä nimellä Disneyland After Dark. Jotenkin luulen, että tämä kohtaaminen tapahtui -86, koska bändin eka levy julkaistiin -85. Toinen hieno kohtaaminen tapahtui esiintymislavalla. Jason And The Scorchersin keikan aikana lavalla vieraili Link Wray!

-Rauma, Rauma Blues Ensimmäiset Raumalaisjuhlat tuli tsekattua ja siellä muun muassa -86 Mighty Flyers. Yhtye esiintyi siinä merenkulku oppilaitoksen alapuolella. Näitä telttajuhlia oli eri paikoissa kaupungissa ja välillä jopa jalkapallohallissa. Olikohan aina Rauma Blues nimen alla, mutta teltan muistaisin olleen Parpasalissa, Kalasatamassa ja Otalahdessa. Iltakekkereitä ympäri kaupunkia ja Honey B & T-Bones joka vuonna vieraana. Vuonna -85 tuli ostettua heidän eka sinkku keikan jälkeen, mihin nimmarit tuli pyydettyä ja Honey B vielä sinetöi sen voimakkaalla pusulla, edelleen sinkku tallessa. Tuo keikka järjestettiin paikallisessa Cumuluksen baarissa. Vuonna 1987 Rauma Blues järkkäsi tapahtuman taannoin palaneeseen jalkapallohalliin ja esiintyjänä Joe Louis Walker ja Kalliohovissa illalla Bad Sign. Onko tästä taltioitu youtubeen pieni pätkä? 

Muistan erinomaisen keikan myös Kalasatamasta jolloin lavalla oli Laika & Cosmonauts. Olikohan kyseessä joku purjehduskilpailun iltatapahtuma? No joka tapauksessa paikka oli siinä puolella, mistä yhteysalukset lähti Kuuskajaskariin. 
-Turku, Down By The Laituri -88 alkaen (Tommy 16, Crybabies ja miljoona suomalaista musiikkiyhtyettä).
-Pihtipudas, Saapasjalkarock -87 (New Model Army, Hoodoo Gurus, Los Lobos, Blasters, Smack, Topi Sorsakoski & Agents) Kohtalaisen kova kattaus! Hoodoo Gurusia ihmeteltiin ja epäiltiin koko keikan toteutumista ihan sen alkamiseen asti.
-Mikkeli, Dinosaurock -88, (Rainmakers, Billy Bragg, D.A.D.) -89 (Robyn Hitchcock, New Model Army)
-Forssa, ravi-rata 1983. Blue Öyster Cult ja Hanoi Rocks.
-Turku, Rauhan Festivaali Turku -86 (The Godfathers ja Sielun Veljet) The Godfathersin setti oli niin painava, että yhtyeen fanittaminen tuntuu vielä tänäkin päivänä. Nämä veijarit on tullut nähtyä useamman kerran ja aina meno on ollut jäätävän tiukkaa.
-Turku, Ruisrock -84 (The Alarm ja Ian Dury) -85 (The Screaming Blue Messiahs ja Cure) Screaming Blue Messiahs täräytti kovaa. Bill Carter kitara soundi sai selkäydinnesteet valumaan housuihin. Erittäinkin upeaa! -86 (The Damned, Sister Ray ja The Nomads! Damned ja Nomads ekat live keikat itsellä ja Nomads oli todella iskussa teltassa! The Nomads esiintyi ensi kerran Kårenilla The Pustwangersin kanssa. Oliko tämä 1986? Sen keikan aikana muuttui jokin. The Nomads on edelleen mielenkiinnon kohteena! -87 (The Pretenders, P.I.L.) -88 (The Stranglers ja Dream Syndicate) -89 ei paikalla, -90 (Midnight Oil, The Soundgarden, The Creeps) -91 (Billy Idol ja Debbie Harry) -92 (Teenage Fanclub, Nirvana) -93 (Faith No More, Union Carbide Productions ja Chris Isaak) Union Carbide Prod. oli jäätävän kova! T-paita tuli ostettua ja Ebbotin kanssa juteltua. Piti suomalaisia hulluna kansana. -94 (The Pretenders, Crash Test Dummies ja Aerosmiths) -95 (Black Crowes, Boo Radleys, Little Steven, Wannadies ja oli siellä joku Bon Jovi ja Simple Minds, mutta niiden lava-aika meni sivulavoilla tai olut-teltassa. -96 (ZZ Top, Neil Young, Red Hot Chili Pepper, Grant Lee Buffalo, myös Blur ja Pulp paikalla, mutta vain pikku vilkaisut niistä). -97 (Nick Cave, Bob Hunt). Myös David Bowie, Sting ja Pet Shop Boys paikalla. -98 (Björk, Beastie Boys, Weeping Willows ja Jesus and Mary Chain. -99 ei paikalla. 2000 (Oasis, D.A.D. Lou Reed ja Iron Maiden) Viimeinen kerta kun vierailin Ruissalossa.
-Provinssirock -86, -87, -88, -89 -90. Cult, Pogues, Smack, Iggy Pop, Husker Du, Ramones, Red Hot Chili Peppers, Beat Farmers, Jesús and Mary Chain, Lou Reed, Sator, Transvision Vamp, R.E.M., Sugarcubes, Susanne Vega, Stone Roses, Mission, Cramps, NoMeansNo...hyvin tarjoili Seinäjoen poptapahtuman värkkääjät artisteja tarjolle!

-Joensuu, Ilosaari-Rock -93 (Mega City Four, New Duncan Imperials, The Nomads)

...sekä lukuisat yksittäiset keikat. Piti olla muistelua 80-luvun keikoista, mut livahti myös seuraavalle vuosikymmenelle. Eikä se menoa talvellakaan huonoa ollut.

Kaikkea kohnotusta yhdisti kuitenkin frendit, kesä & Rock'n Roll. Kaikki tuntui ikuisuudelta ja kuitenkin se oli hetkessä ohi. Kesä nimittäin 😊.

The Wild Angels - Jäätävä livekokemus

Vuosi 1980 tuli ostettua elämäni ensimmäinen vinyylilevy, sen lisäksi samana vuonna tuli nähtyä ensimmäisen ulkomainen artisti. Helmikuussa poljin fillarilla spittarit ojossa jäätävän kylmässä talvisäässä kohti paikallista tanssipaikkaa, jossa sinä iltana esiintyisi brittiläinen rock-yhtye The Wild Angels. Tapahtumaan olin varautunut jo aiemmin ostamalla heidän Rock The Joint-kasetin tavaratalo Anttlan kasettihyllystä. Levyähän tietenkään ei ollut, koska levari oli tuolloin vasta hankintalistalla. Itse keikkapäivää ei muistin kapasiteetti muistanut, mutta kotoa löytynyt lehtileike oli tallennettuna. Muistin vain, että kylmää oli ja polkupyörällä menin keikkapaikalle, joka sijaitsi reilun viiden kilometrin päässä. Se jäätävä matka on kyllä jäänyt mieleen, sillä pakkasta nimittäin oli aika kivasti.

Keikasta muistikuvat ovat varsin hatarat. Mieleen on jäänyt simppeli rokettirolli & piano?! Yhtyeen jäsenet oli pelottavan näköiset äijiä nahkatakeissaan, jotka näyttivät tosiaan Äijiltä. No, keikasta on aikaa tähän päivään noin 37 vuotta, joten annan itselleni anteeksi utuisen muistikuvan.
Näin jälkikäteen todettuna kohtalaisen kova avaus live-kokemuksena.
Kuunnelkaapas vaikka heidän versio Brand New Cadillacista, vaikka YouTubesta, cd:ltä tai vinyyliltä jos sellainen jostain löytyy! Killer!
Ensimmäinen ulkomaan akti tuli nähtyä ja siitä oli hyvä jatkaa.

       Wild Angels-Rockin' the Joint suomijulkaisu

Gene Vincent With The Blue Caps -Eka vinyyliostos

Kirjoittelun (blogi) lähtökohta on ja oli yksinkertaisesti rakkaus musiikkiin. Käydä läpi eri aikakausien itselle tärkeitä yhtyeitä ja ehkäpä myös joitakin tapahtumiakin on jäänyt mieleen. Unohtamatta tietenkin levyjä, jotka pyörivät soittimessa nopeudella 33 1/3 ja 45 rpm ja näissä on yleensä ura mistä ääni muodostuu neulan vaikutuksella. Vinyyliromantiikkaa siis. En arvostele, vaan ihan omia fiiliksiä musiikista ja hetkistä kirjoitan, joten ammattitaito arvostelevaan kirjoitteluun ei riitä.

Putkiradio Schaub Lorenz alkuaikojen taajuudella

Kiinnostus musiikin koukeroista on alkanut Radio Luxemburgin kuuntelulla 1970-luvun puolivälin tienoolla, josta kuulemma silloin tällöin saattoi kuulla jotain mielenkiintoista. Näin isot pojat silloin väittivät, oikeassa olivat. Ensimmäiset omat musanauhoitukset tein ITT-merkkisellä mankalla, josta sen ajan hitit tallennettiin C-kassulle irtomikillä ja kanava oli tuo mainittu Radio Luxemburg. Koko nauhoituksen ajan ääntä ei saanut pitää, koska kaikki tallentui😃. Sen verran vakavaa puuha se oli reilu 10-vuotiaalle naskalille, että kasettien kannet numeroitiin maalaamalla🖌. Veikkaisin, että vastaavanlaisia kylähulluja löytyy suomenniemen kamaralta muitakin, jokainen omalla tavallaan. Musiikilla tai ilman. Keep on, Keep in on!

Musiikki kuuluu, joka hetkessä ja se nostattaa tunteita ja mielipiteitä. Se ei petä koskaan, vaan se antaa aina kaikkensa. Siitä keskustellaan ja väitellään lapsenomaisella tarkkuudella, mutta aina se on läsnä.
Toisinaan on vaikea ymmärtää toisen musiikkimakua, koska juuri se oma on sitä parasta😎...ja aika usein olen huomannut että, olen mielipiteeni kanssa kovinkin yksin...poikkeuksiakin tietenkin löytyy, joskus.


Gene Vincent With The Blue Caps-Record Date

Saadessani levysoittimen (Pioneer stereo-yhdistelmä) vuonna 1980 joululahjaksi olin 16-vuotias. Aatto meni "räkkiä" kootessa ja seuraavaa arkipäivää odotellessa, että pääsee kauppaan hakemaan vinyyliä lautaselle. Isältä ruinasin autokyydin kylän parhaaseen levykauppaan. Levykauppoja kaupungissa taisi olla siihen aikaan kaksi! ellei Anttilan ja Centrumin mainioita levyhyllyjä lasketa. Levy kuitenkin löytyi ja juostessa takaisin autolle tietenkin kaaduin niin, että levyn kansi taittui sen verran pahasti, että tämä levy on päivitetty myöhemmin uudella versiolla. Olihan minulla kiire, koska olin pahasti myöhässä. Tämä levyhän ilmestyi jo vuonna 1958 ensimmäisen kerran. Mistä muusta olin jäänyt paitsi? Toisaalta, eihän siitä ollut aikaa kuin about 20 vuotta kun originaali ilmestyi, mikä silloin tuntui ikuisuudelta ja kaukaiselta, mutta aika lyhyt pätkä kun nyt asiaa pohtii. Onhan tuosta omasta levyn ostosta kulunut jo lähes neljäkymmentä vuotta. uhhuh.. Niin se hyvä musiikki elää ja tukka harvenee.

"In this rockin' new album, Gene Vincent proves himself
the most versatile young singer-entertainer of the day...
That's the way it goes through this whole
dynamic album--one change of pace after another."

Neulan laskeuduttua vinyylin uralle olin koukussa. Ensimmäinen raita, toinen, kolmas..puuttuva palanen elämässä oli löytynyt. Siinä hetkessä tapahtui jotain, mistä en ole vielä tänä päivänäkään toipunut. Siinä hetkessä ei ollut millään muulle sijaa. Gene oli kunkku ja Bändi soitti Five feet of lovin, Summertime, Git it... ja se kuullosti just siltä, että ne soitti vain minulle. Olin rakastunut!

Ensimmäinen levyni ja matka jatkuu. Tätä kirjoittaessa tajusin, että onnistuneet treffit on siis ollut levyn nimenkin perusteella 👍 !